ALAKERTA | 17.5.–3.6.2025

Maa aikojen lopussa -näyttely käsittelee muutosta, vielä tapahtumatonta kaukaisen tulevaisuuden evoluutiota. Teoksissa kuvatut eläimet ovat ehdotus yhdenlaiselle mahdolliselle evoluution polulle, toisin sanoen ne esittävät tulevaisuuden spekulatiivisia eläinlajeja. Teoskokonaisuus on saanut vaikutteita luonnontieteellisen eläinkuvituksen historiasta, esimerkiksi paleotaiteesta. Näyttelyssä esillä on kaksi keraamista veistosta sekä öljyvärimaalausten sarja.

”Aika on muokannut maalaamistani eläimistä omanlaisiaan, ne ovat vapautuneet nykyisyydessä niin ahdistavastakin ihmiskeskeisestä vaihtoehdottomuudesta ja omaavat ominaisuuksia mistä voimme vain unelmoida. Eläin säilyy ja säilyttää ihmisestä riippumattoman verrattomuutensa ja maagisen kauneutensa myös vuosituhansien jälkeen. Uudenlaisen todellisuuden tai jonkinlaisen oman universumin luominen sisältää pyrkimyksen irtautua nykyhetken kyynisyydestä ja toivottomuudesta. Samalla se on rakkaudenosoitus kanssaeläjillemme tällä planeetalla.”

Meri Hallenberg on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee maalauksen, kuvanveiston ja liikkuvan kuvan parissa. Teosten teemat käsittelevät muutosta ja ajan kulkua, aikaskaalan venyessä geologisiin mittoihin. Parhaillaan hän työstää pidempiaikaista eläimiin ja niiden esittämiseen liittyvää projektia, jossa eläin, eläimyys ja eläintutkimus toimivat taiteellisen työskentelyn lähtökohtina.

Hallenberg valmistui joulukuussa 2024 kuvataiteen taiteen maisteriksi (KuM) Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta. Ennen maisteriopintojaan hän valmistuin kuvataiteen kandidaatiksi Kuvataideakatemiasta (2022) ja suoritti Vapaassa taidekoulussa neljän vuoden mittaiset taidemaalarin opinnot (2015–2019).

Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Taideyhdistys ja Paulon Säätiö.

Näyttelyn teemoihin liittyvä, väitöskirjatutkija ja päätoimittaja Alonzo Heinon teksti “Pigmenttipölyä maailman reunamilta” luettavissa alla olevasta linkistä:

ALAKERTA | 17.5.–3.6.2025

Aaveet-näyttely koostuu ekspressiivisistä öljyvärimaalauksista ja piirustuksista. Onni Takkisen teokset käsittelevät ihmissuhteiden vaikeutta ja menneitä asioita, jotka vaikutttavat meihin tässä hetkessä; kuten esimerkiksi lapsuuden kokemukset. Viime aikoina Takkinen on halunnut katsoa menneeseen ja pohtia kaikkea tehtyä ja koettua, lapsuutta ja lähimenneisyyttä. Teoksissa yhdistyy omat kokemukset ja kuvitellut tilanteet; jonkinlaista autofiktiota, ehkä jopa tarina henkisestä kasvusta. Yhdistelmä arkipäiväistä melankoliaa ja unta.

Takkista kiinnostaa kasvien kasvaminen ja kuihtuminen, kypsyminen ja mätäneminen, hän tutkii luontoa ja ihmisiä, ja tämä tutkimus päätyy taiteeseen. Taiteessaan hän käsittelen monia eri aiheita, kuten kuoleman vääjäämättömyyttä, vihaa ja rakkautta. Visuaalisesti teokset ovat ekspressiivisiä ja abstrakteja; toisinaan esittäviä, ei-esittäviä ja jotain siltä väliltä. Takkisen tavoite on paremmin ymmärtää itseään ja kuinka hän vaikutaa ympäristöönsä; luontoon ja muihin ihmisiin.

Takkisen työskentely jakautuu tällä hetkellä maalaus-, piirustus- ja performanssitaiteeseen, mutta hän on tehnyt myös ääni-, video- ja veistotaidetta. Takkinen on valmistunut kuvataiteilijaksi vuonna 2018 Saimaan ammattikorkeakoulusta, ja tällä hetkellä asuu ja työskentelee Tampereella.