Aulis Harmaala — Paperinuket

YLÄKERTA | 4.4. – 21.4.2026

Aulis Harmaalan öljymaalauksien hahmot etsivät paikkaansa maailmassa. Rooleja vaihdellaan, asuja puetaan ja ihmetellään: Mikä on tavallista, onko tässä jotain liian kummallista? Taiteilija pyytää yleisöä osallistumaan. Näyttelytilassa on pöytä, paperia, värikyniä ja sakset, jossa saa  tehdä oman näköisensä paperinuken. Prosessi alkoi vuonna 2025 Hämeenlinnan Konttorin galleriassa ja Hyvinkäällä Promenadigalleriassa.  Galleria Rajatilan näyttelyssä yleisön tekemät paperinuket ja taiteilijan öljymaalaukset ripustetaan rinnakkain kommentoimaan toisiaan. 

Paperinukke on paperista tehty hahmo, jolle voi pukea erilaisia paperista tehtyjä asuja. Vielä 1980-luvulla aikakausilehdistä leikattiin julkisuuden henkilöitä esittäviä paperinukkeja. Ne viestivät populäärikulttuurista, arvoista ja yhteiskunnasta. Lapsena Harmaala ymmärsi, että poika saa leikkiä paperinukeilla, jos ei kerro kenellekään.  Vuosikymmeniä myöhemmin hän aloitti paperisia hahmoja muistuttavien hahmojen työstämisen öljymaalauksissa.  Maalauksiin liittyy irrotettavia osia, joita voi ”pukea” eri hahmoille. Ripustus laajentuu seiniltä  lattialle miniatyyrikokoisista osista ihmisen kokoiseen mittakaavaan. Ohuen paperimaisuuden sijaan maalauksissa on voimakkaita siveltimenvetoja ja paksuja värikerroksia.  

Yleisön kanssa yhdessä tekeminen on oleellinen osa teosta visuaalisesti ja sisällöllisesti. Osallistujien antama materiaali on vuorovaikutuksessa jo esillä olleisiin maalauksiin, toisiin osallistujiin ja taiteilijan työhuoneella valmistuviin teoksiin. Näyttelytilassa tehdään yhdessä   tulkinnanvaraisia hahmoja, jotka saavat yllättäviä asuja ja kumppaneita vierelleen. Paperista leikataan minäkuvia, keskustelun avauksia ajankohtaisiin ilmiöihin, tunteenpurkauksia jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Leikkiin kuuluvat monitulkintaisuus ja erilaiset näkökulmat. Paperinukeista rakentuu visuaalinen yhteisö, joka kuvailee paikalla olleiden persoonallisuuksia, ajatuksia ja kohtaamisia. Toivottavasti tulkinnanvarainen väljyys antaa mahdollisuuden pohtia erilaisuuksien yhteensopivuutta ja välttää vastakkainasettelua. Näyttelyn nähnyt kommentoi: ”Tässä ajassa tarvitaan kuuntelua ja yhdessä tekemistä, kohtaamisten mahdollistamista”.

Maalausten kuvailemat identiteetit, kauneusihanteet, kulttuurierot, asut ja naamiot ovat katsojan pohdintaa varten. Puuttuuko jotain? Millaisen paperinuken haluaisit tehdä itse? Tervetuloa improvisoimaan paperilla ja värikynillä spontaanisti!

Taiteilija on paikalla 18.4. lauantaina kello 12-17. 

Kiitos Konttorin gallerian ja Promenadigallerian  yleisöille osallistumisesta!

Aulis Harmaala on syntynyt 1966 ja valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta 2011. Hän maalaa ja rakentaa installaatioita. Teoksissa on usein mukana yleisöä osallistavia elementtejä. Taiteilija kuvailee työskentelyään: ”Taiteilijana toimiminen on minulle ilmaisun vapautta, osallistumista yhteiskuntaan omana persoonani ja muiden ihmisten kanssa. Teoksieni kanssa kerron ajatuksistani ja kuuntelen muita.”

Silja Kumpulainen — Effective

ALAKERTA | 4.4. – 21.4.2026

Intuitio tuntuu kaartuvana ja pehmeänä muotona. Se on kiertynyt ja kerroksellisen tila, jossa todellisuuden ja epätodellisuuden tasot lomittuvat ja sekoittuvat mutkattomasti. Intuitioon, eli sisäiseen tietoon luottaminen toimii vastavoimana tämän päivän tukahduttavan rationalismin, vastakkainasettelun ja äärimmäisyyksien ilmapiirissä.

Silja Kumpulaisen näyttely Effective Camouflage koostuu intuitionvaraisessa prosessissa syntyneistä öljymaalauksista. Teoksissa esittävyys käy vuoropuhelua viitteellisyyden kanssa ja niiden muotokieli on orgaanista, kuitenkin vapaasti tulkittavaa ja tuntematonta. Näyttelyä kiteyttävä teema on fyysinen ja henkinen muodonmuutos alitajunnan kuvittamana. 

Orgaanisuus kertoo taiteilijan kiinnostuksesta luonnonilmiöihin, jotka ovat ihmeellisiä ja kunnioitusta herättäviä. Samalla tavalla kuin eri lajit muuttavat muotoaan pitkän ajan kuluessa tai yksilö elinkaarensa aikana, myös henkistä muodonmuutosta tapahtuu kriisitilanteiden ja resilienssin myötä. Näyttelyn maalauksissa fyysinen ja henkinen muodonmuutos on ikään kuin pysäytetty dokumentaarisiin hetkiin, jotka edustavat tiettyä kehitysastetta tai tapahtumaa jonkin ajatuksen tai olevaisen muutoksen prosessissa. 

Silja Kumpulainen on Helsingissä syntynyt, nykyisin Lappeenrannassa vakituisesti asuva kuvataiteilija. Hän tekee pääsääntöisesti maalaustaidetta, mutta myös maalauksellista taidegrafiikkaa. Taiteellinen ilmaisu perustuu intuitiiviseen työskentelytapaan, jossa

kuva-aiheita ei yleensä ole etukäteen määritelty. Tällaisen prosessin kautta syntyneet teokset ovat surrealistisia ja ne käsittelevät mystiikkaa ja tuntemattomia ulottuvuuksia. Alateemoja Kumpulaisen työskentelyssä ovat naismyytit, eksistentiaalinen kauhu, sekä niin sanottu body horror, joka tarkoittaa ihmisen, tai jonkin määrittelemättömän olennon, vääristynyttä ruumiillista ilmentymää.

Jenny Grönholm — Apostolit

KOKO TILA | 14.3. – 31.3.2026

Galleria Rajatilassa avautuu maaliskuussa Jenny Grönholmin näyttely Apostolit, joka kattaa gallerian molemmat kerrokset.

Näyttelyn lähtökohtana on erään suvun valokuva-albumi – tai oikeastaan sen puuttuminen. Aikana, jolloin lähes jokaisella perheellä oli oma muistojen kokoelma, tässä albumissa on vain yksitoista valokuvaa. Enempää ei ole säilynyt – eikä kuvia juuri edes otettu. Näiden ainoiden kuvien varaan tämä maalaussarja on rakentunut.

Valokuvissa esiintyy taiteilijan kolmestatoista tädistä kaksitoista. Kaikki kuvattuina rippipäivänään: kukat sylissä, katse suunnattuna tulevaan. Kolmastoista puuttuu – aina on joku, josta ei jäänyt jälkeä.

Perheellä ei ollut omaa kameraa, ja jokaisesta lapsesta on säilynyt vain yksi kuva – rippikuva 15-vuotiaana kukat sylissä, hiljainen muotokuva, joka on ainoa virallinen katkelma heidän nuoruudestaan.

Nyt he astuvat yleisön eteen. Eivät elämäkertoina, vaan muistoina, hiljaisina apostoleina. Nuorina naisina elämän hauraimmassa kukassa. Heitä yhdistää yksi pysähtynyt hetki – yksi kuva, yksi tarina.

Jenny Grönholm on suomalainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Tallinnassa. Hän valmistui taiteen maisteriksi Viron taideakatemiasta vuonna 2018. Viime vuosina hän on työskennellyt pääasiassa maalaustaiteen parissa.
Hänen taiteellisessa työssään keskeisenä lähtökohtana ovat henkilökohtaiset muistot ja muistijäljet — jostakin esiin nousevat kuvat, jotka ovat yhtä aikaa sekä hämäriä että tunkeilevia. Hän työskentelee muistikuvien, muistamisen sekä myös harhaanjohtavien “valemuistojen” kerrostumien parissa. Näiden fragmenttien pohjalta hän pyrkii rakentamaan kokonaisuuksia, jotka ovat mahdollisimman yleisiä ja yleisinhimillisiä.
Oman taiteellisen työskentelynsä ohella hän toimii aktiivisesti myös julkisen taiteen parissa.

Marika Lahdenperä — Collapse & burn

YLÄKERTA | 21.2 – 10.3.2026

Helmikuussa Galleria Rajatilassa nähtävä “Collapse & Burn” koostuu vesivärimaalauksista, joissa Marika Lahdenperä tutkii luonnon ja mielikuvituksen rajoja sekä maalaamisen fyysisiä ja tilallisia mahdollisuuksia. Näyttelyn nimi yhdistää kaksi keskeistä teosta, Collapse ja Burning Down the House, jotka avaavat Lahdenperän työskentelytapaa: teokset rakentuvat purkamisen, uudelleen kokoamisen ja muutoksen kautta.

Lahdenperä käsittelee teoksiaan leikkaamalla, ompelemalla ja muokkaamalla paperia niin, että maalaus saa uusia ulottuvuuksia. Leikattujen muotojen kautta paljastuvat varjot ja taustat tuovat esiin teosten kerroksellisuuden ja rikkovat perinteisen kaksiulotteisen kuvan pintaa. Collapse & Burn on samalla kuvaus tästä prosessista – jatkuvasta rakentamisen ja hajoamisen liikkeestä.

Luonnossa liikkuessaan Lahdenperän huomio kiinnittyy kasvien rakenteisiin sekä valon ja varjon leikkiin. Hänen työskentelynsä heijastaa lapsenomaista keskittymistä luonnon pieniin yksityiskohtiin, jotka muuntuvat herkiksi ja koskettaviksi teoksiksi. Leikkisyyttä hän tuo maalaamiseen yhdistämällä leikattuja paperimuotoja saven tai puun rakenteisiin, luoden tilallisuutta ja kolmiulotteisuutta vesivärimaalaukseen. Maalaus säilyy kuitenkin hänen työskentelynsä ytimenä.

Marika Lahdenperä (s. 1998) valmistui Vapaasta Taidekoulusta vuonna 2021, josta hänen lopputyöteoksensa hankittiin Kansallisgallerian kokoelmiin. Lahdenperä asuu Tampereella ja työskentelee Takahuhdin Taidekeskuksessa. Hän on pitänyt näyttelyitä ympäri Suomea sekä Berliinissä. Seuraavaksi hänen teoksiaan on esillä Taidekeskus Mältinrannan Studiossa heinäkuussa 2026 sekä Galleria Haa:ssa Helsingin Suomenlinnassa tammikuussa 2027.

Ika Närhi — SOULYARD PROJECT

ALAKERTA | 21.2 – 10.3.2026

Taiteilija Ika Närhen 3D-mallinnettua taidetta esillä uudessa SOULYARD PROJECT -nimisessä näyttelyssä Galleria Rajatilan alakerrassa.

Kuvataiteilijaksi viime keväänä valmistunut Ika Närhi tuo mielensisäisen maailmansa esille uudessa yksityisnäyttelyssään. SOULYARD PROJECT tuo nähtäville Ikan uusinta tuotantoa käsitellen elämän ja maailmojen rajatiloja. Esillä olevat teokset on toteutettu 3D-mallintamalla ja leikittelevät tyylillään sekoittaen realistisia ja surrealistisia elementtejä.

”3D-mallintamisen avulla saan teoksiini äärettömän ulottuvuuden, jonka voin mielivaltaisesti litistää tasaiselle pinnalle” kertoo Ika Närhi.

Näyttelyssä nähdään Ikan sisäisestä maailmasta nousevaa kuvastoa vaihtoehtoisista todellisuuksista. God Complex -videoteos taas rikkoo kuvan maailmoista näyttämällä niiden todellisen ulkomuodon.

SOULYARD PROJECT on esillä Galleria Rajatilassa Tampereella 21.2.-10.3.

FOR GAZA – Ryhmänäyttely Gazan hyväksi

YLÄKERTA | 31.1.–17.2.2026

 Viimeisten kahden ja puolen vuoden ajan kuvat ja videot Gazan siviilien valtavasta kärsimyksestä sekä tieto Israelin tarkoituksellisesta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat välittyneet meille jokaiselle somessa ja uutisissa. Tämä näyttely syntyi vastauksena kysymykseen ”mitä minä voin tehdä?”. Yksin murehdittu ajatus lausuttiin ääneen ja yhdistyksessä virisi ajatus hyväntekeväisyysnäyttelystä avoimella haulla ja tuottojen ohjaamisesta Gazassa avustustyötä tekeville tahoille. Näyttely on samalla kannanotto ja viesti: silmien sulkemisen sijaan käännämme yhdessä katseen kohti.

Kuvataiteilijalle näkeminen, katsominen ja katseen ohjaaminen ovat työskentelyssä alati läsnä. Hän valitsee aiheen, johon tarkentaa, jota haluaa tutkia ja nostaa esille. Tekijä rajaa kuvan sekä punnitsee, mikä siinä on tärkeää, ja mihin hän haluaa katsojan huomion kiinnittyvän.

Näyttelyn teoksista osa viittaan suoraan inhimilliseen kärsimykseen sekä sodan ja rauhan kysymyksiin, mutta näyttely ei sisällä kuvia väkivallasta tai kuolemasta. 

Kaikki näyttelyssä esillä olevat teokset ja oheistuotteet ovat myynnissä ja niiden myyntituotto menee kokonaisuudessaan hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka vievät apua Gazaan. Rajataide ry ei ota teoksista provisiota. Teoksen ostaja saa valita lahjoituskohteeksi jonkin seuraavista: Gaza Soup Kitchen, Lääkärit ilman rajoja sekä Palestine Children’s Relief Fund. Lisäksi myynnissä on Sumudin (Suomen Palestiina verkosto) tukituotteita, joiden tuotto ohjataan kokonaisuudessaan Sumud Tampereen toiminnan tukemiseen.

Näyttelyn taiteilijat:

Eeri Berg

Albulena Demiri

Henriikka Hietaniemi

Hanna Holma

Emma Höglund

Hanna Kivelä

Katariina Kirves  

Elina Knuutinen

Jenni-Maria Kouch  

Lempeä Emmi  

Mari Liimatainen

Roosa Malvikki

Marjaana Markkula

Venla Martikainen

Anni Mikkonen  

Oliivi Ojanen

O.nnu.  

Alma Peltola

Inkeri Rantala

Sirkku Rosi

Ulla Ruokolainen

Toni-Petri Ruotsalainen  

Sanna Saarreharju

Katja Saksanen

Sanni Seppä

Aramis September

Saara Sillanpää  

Pietu Tamminen

Kuutti Terävä

Marja-Liisa Torniainen  

Sanna Ulvila

Mariliina Valkama

Sirpa Varis

Jirko Viljanen

Jana Vyborna-Turunen

Eeva-Maija Walin

Liisa Tarleena Öhman

Sami Ala— Valo valolta pois. (Tosipohjoinen)

ALAKERTA | 31.1.–17.2.2026

Sami Ala valmistui taidemaalariksi 2002. Viimeiset vuodet hän on tehnyt mediataidetta. Usein hänen työskentelynsä lähtökohta on kirjallinen teksti, joko oma tai jonkun toisen. Alan teoksia on ollut esillä Suomessa, Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. 

Galleria Rajatilan alakerrassa esillä oleva teos on valokuvaa, valoa, ääntä ja tarinallista puhetta hyödyntävä installaatio. Sen aihe on muinainen Lappi. 

Pohjoinen tuottaa mielikuvia alkuperäisestä, puhtaasta, aidosta, vilpittömästä, salaperäisestä, villistä, turmeltumattomasta ja alkukantaisesta. Samoja käsitteitä liitetään Etelä-Amerikan ja Afrikan sademetsiin savanneihin, tasankoihin ja aavikoihin ja siellä elävien kansojen ihmisiin. En tiedä ovatko nämä sanat tänä päivänä kelvollisia kuvaamaan niin sanottua globaalia etelää, mutta Lappiin liitettyinä ne eivät ole muuta kuin matkailumainosten kuluneita kliseitä. Em.  adjektiiveihin sopiva, ns. ”oikea” Lappi eli ja oli olemassa 1800 luvun lopulla syntyneiden ihmisten tarinoissa ja muisteluissa vielä 1960-70 luvulla. Tämän päivän Lappia ovat paikallisen väestön ylisukupolvinen osattomuus, alkoholismi, keskieurooppalaistyyliset hiihtokeskukset, ylikansallisten kaivosyhtiöiden saastuttamat joet, avohakatut metsät, hitaasti myrkyttyvä pohjavesi, jokiin kuolevat lohet…  

Installaatiossa kuultavat tarinat on editoitu Kotimaisten kielten keskuksen 1960 luvun alulla tekemistä äänitteistä, joiden pääasiallinen tarkoitus oli tallentaa Lapin paikallismurteita. Haastateltavat muistelevat ihmisiä, tapauksia ja elämää 1900 alkuvuosina. Monien haastateltavien maailmankuva on meidän silmiin lapsenomainen. Samalla sydämen vilpittömyydellä ihmiset uskovat  vanhan testamentin Jahveen ja luonnossa ilmeneviin haltijahenkiin, kummituksiin, noitiin ja tietäjiin. Näkymätön maailma on heille yhtä todellinen kuin näkyväinen.  Heidän puhumansa murre on kirjakielen, joukkoviestimien ja koulutuksen koskematonta. Ainoat tarinoissa esiin tulevat kosketukset ”maailmaan” ovat kyliä kiertävät vienankarjalaiset kauppamatkustajat. Haastatteluissa toistuvat teemat ovat: nälkä ja puute, kaikesta on puute, vaatteesta ja ruuasta.    

Installaatio on kunnianosoitus, muistomerkki sadan vuoden takaiselle Suomelle ja siellä eläneille, joiden maailma ja elämä oli samaan aikaan sekä kadehdittavan yksinkertaista että pelkää eloonjäämistaistelua.    

Tarinoiden äänikulissina soi Jukka Kervisen installaatiota varten säveltämä musiikki.

Aineisto: Kotimaisten kielten keskus &  Finna 

Äänikulissi: Jukka Kervinen

Elisa Rovamo — Näyttämö

ALAKERTA | 10.1.–27.1.2026

On kiehtovaa katsella tuntemattomia ihmisiä kaduilla, kaupoissa, kahviloissa. Mitä he ajattelevat ja tuntevat, minne ovat matkalla, mitä on tapahtunut? 

Katselen ihmisiä ja ihmisten kuvia, pohdiskelen katsomista ja kuvan rakentamista. Näyttelyn maalaukset syntyvät ihmistä esittävien löydettyjen kuvien tarkastelusta ja mielikuvituksesta. Minua kiinnostavat eleet, asento ja poseeraus, pysäytetty pantomiimi, kehon sanattomat viestit. Asettelen hahmoja maalaukseen kuin näyttämölle, jossa pieni inhimillisen draaman katkelma herättelee katsojan mielikuvitusta. 

Maalaan esittävää ja abstraktia maalausta vuorotellen samalle kuvapinnalle. Maalauksen abstrakti olemus syntyy väripinnoista, joiden keskinäiset suhteet muodostavat teoksen. Ihmishahmo tuo maalaukseen tarinan, jonka alun luovat pienet yksityiskohdat: kirje, varjo, keltaiset kumihanskat, viinilasi. Maalaukset ovat pelkistettyjä, kaikkea ei ole kerrottu. Tarinassa on aukkoja ja tulkinnanvaraa. Katsojan mielikuvitus täydentää kuvaa ja on mahdollista aavistaa jotain, mitä kuvassa ei ole näkyvissä. 

Kerrostan teoksiin ulkoista maailmaa ja sisäisiä mielen jännitteitä, näkyvää ja ja piilossa olevaa. Minua kiinnostaa se, minkä näytämme ulospäin ja mikä jää usein piiloon: valoisuus ja keveys päällä, tummemmat sävyt ja varjot syvemmällä.

Näyttelyn teoksissa on kyse hetkestä, jolloin jotain on tapahtunut tai pian tapahtumassa. Se voi olla pieni ohikiitävä tuokio elämässä tai hetki, josta myöhemmin voi ajatella: se hetki, jolloin kaikki muuttui, vaikka en sitä silloin vielä ymmärtänytkään. 

Maalauksen kuvapinta on näyttämö, jolla pieni inhimillisen draaman katkelma vihjaa maalauksen ajan ulkopuolelle. – Mitä tapahtui ennen ja jälkeen?

Elisa Rovamo

Elisa Rovamo on opiskellut taidehistoriaa Helsingin Yliopistossa. Hänellä on loppututkinto Taideteollisessa Korkeakoulussa sekä opintoja Vapaassa Taidekoulussa. Rovamo maalaa aiheenaan ihmishahmo, joka voi olla esittävän ja abstraktin rajoille pelkistetty. Hänen maalauksensa ovat emotionaalisesti ja psykologisesti latautuneita, ne voivat heijastella katsojan kokemuksia. Rovamolla on ollut vuodesta 2002 alkaen reilut parikymmentä yksityisnäyttelyä ja hän on osallistunut kymmeniin yhteisnäyttelyihin.

Pauliina Tuomikoski — We Were Never Here

ALAKERTA | 10.1.–27.1.2026

Teossarja We Were Never Here koostuu valokuvista, jotka on tehty suoraan digikamerassa viisinkertaisina päällekkäisvalotuksina. 

Kuvien kerroksellisuus heijastaa kokemuksia identiteetistä ja niistä versioista, joina itsemme toisillemme näytämme. Kokemus itsestä on muuttuva, monimerkityksellinen. Se, minkä ensisilmäyksellä näemme, ei koskaan ole koko totuus. 

Kuvat ovat myös kudelma muistoja, oman tilan etsimistä ja ajan kulumista. Lopulta me kaikki kumminkin häviämme, unohdumme. 

Kuin emme koskaan olisikaan olleet täällä. 

//

Olen ihmisyyden kuvaaja ja teoksissani tarkastelen usein yksilön emotionaalisia jännitteitä suhteessa ympäröivään maailmaan ja muihin ihmisiin. Tasapainoilu läheisyyden ja etäisyyden reunamilla, elo pelon ja uskalluksen välissä muodostavat taiteellisen työskentelyni ytimen. Introspektio on teosteni pohjavire, mutta samalla pyrin myös ymmärtämään, tutkimaan ja kommentoimaan nyky-yhteiskuntaa.

Kuvantekijänä näiden teosten tekoprosessissa minulle korostuvat elämän hetkellisyys ja sattumanvaraisuus sekä luovan työskentelyn spontaanien assosiaatioiden virta. Suoraan seinään kiinnitettyinä ja kehystämättöminä teokset asettuvat eräänlaiseen rajatilaan: ne ovat samanaikaisesti itsenäisiä teoksia ja näyttelytilan pintoihin sulautuvia kaleidoskooppeja. Ne peilaavat ajatusta niin kaiken monimuotoisuudesta kuin rajallisuudestakin. 

//

Pauliina Tuomikoski on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka opiskelee parhaillaan taiteen maisteriksi Aalto-yliopistossa. Hän työskentelee digitaalisen ja analogisen valokuvan sekä vaihtoehtoisten valokuvaustekniikoiden parissa. Hänen teoksiaan on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla.

Rajataidekoulu — Iidesaisti

YLÄKERTA | 12.12.–19.12.2025

Iidesaisti-näyttely esittelee vuoden 2025 Rajataidekoulun satoa. Tämän vuoden Rajataidekoulu järjestettiin ammattiopisto Luovin opiskelijoille. Projektiin osallistui seitsemän opiskelijaa. Ammattiopisto Luovi muutti uusiin tiloihin Iidesrantaan tänä syksynä. Tästä syystä työpajojen teemaksi valikoitui Iidesjärven ympäristön luonto ja lajit. Työpajoissa työskenneltiin paperimassaveistosten ja -reliefien sekä valokuvakollaasin keinoin. Rajataidekoulun ohjaajina toimivat kuvataiteilijat Mia Kyllönen ja Henriikka Hietaniemi.

Rajataiteen myyntinäyttely

ALAKERTA | 22.11.–9.12.2025

Jo perinteeksi muodostunut Rajataiteen myyntinäyttely nähdään tällä kertaa Rajatilan alakerrassa 22.11.-9.12.
Näyttelyssä nähdään teoksia 16 taiteilijalta. Mukana on muun muassa tekstiilitaidetta, keramiikkaa, maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja valokuvataidetta.
Nyt on oiva aika hankkia taidetta pukinkonttiin tai miksei omaan kotiin!
Tervetuloa myyntinäyttelyyn!

Näyttelyn taiteilijat:
Senni Aleksandra
Henriikka Hietaniemi
Mia Huu
Timo Höyssä
Marika Lahdenperä
Emilia Mäkelä
Mirva Niskanen
Liinu Nykänen
Paananen & Ulvila
Pauliina Parjanen
Alma Peltola
Sanna Saarreharju
Mia Saharla
Aramis September
Saeedeh Poolad Setoon
Mariliina Valkama

Juulia Markko & Suvi Verna Tervaharju— Martaat

YLÄKERTA | 22.11.–9.12.2025

“Martaat” on kahden taiteilijan Suvi Verna Tervaharju ja Juulia Markko yhteisnäyttely, joka esittää marraskuun ruskeat ryteiköt, kuulaat pastellitaivaat ja äidin Coco Chanelin kaulalla, suojaamassa matkaa kuin halaus. Nähdyt unet kaskisesta maasta ja siihen istutetuista mädistä sipuleista. Lumiset puut, haamut ja jäiset hampaat niiden oksilla. Ajanjaksot, jolloin vanhempien oli aika lähteä ja me lapset jäimme sytyttelemään kynttilötä, sammuttelemaan tulipaloja. Odottamaan milloin he palaavat varpusina, mustarastaina tai sudenkorentoina. Näyttely kertoo äidin jättämästä piirakkapulikasta, isän jättämästä rautakangesta ja kuoleman eriarvoisuudesta luokkayhteiskunnassa. Se kertoo lohduttavista lahottajasienistä, paljaiden puiden pinnoista, lumikelloista, joiden hoivassa voi levätä, kun kaikki perustukset rapisevat.

Suvi Verna Tervaharju on tamperelainen kuvataiteilija, muraalimaalari, kuvittaja ja käsityöläinen. Tervaharjun teoksia on esitetty Tampereella, Helsingissä sekä Berliinissä. Hänen maalamiaan muraaleja voi bongata myös lukuisista eri kaupungeista, joista viimeisin valmistui Kemiönsaarelle kesällä 2025. Tervaharjun taiteessa on läsnä melankolia, arjen kauhu sekä siinä näyttäytyvä kauneus ja ennenkaikkea rakkaus.

Juulia Markko on itseoppinut kuvataiteilija ja mystikko. Juulia sukkuloi okkultismin, symboliikan, luontoteemojen ja meemikulttuurin välimaastossa maalaten ja piirtäen. Juulia on pitänyt ryhmänäyttelyitä ja maalannut muraaleja vuodesta 2010.