Laura Pietiläinen — Wonderland

YLÄKERTA | 12.-29.10.2024

Unet ovat häilyviä ja pirstaleisia, niiden elementit ovat sikin sokin, mutta tuntuvat kuitenkin täysin järkeenkäyviltä. Joskus ihanat unet hiljalleen rapistuvat ja muuttuvat painajaisiksi aamuyön tunteina. Tämä uni on juuri sellainen.

Wonderland -taidenäyttely vie katsojan mukanaan unenomaiseen puutarhaan, jossa alkaa tapahtua kummia. Kaikki näyttää päällisin puolin kauniilta ja ihastuttavalta, mutta kasvien välistä
pilkottaa jotain kummallista. Kummallisuus kiehtoo ja pelottaa samanaikaisesti. Värit ovat hehkuvia ja kasvit suuria kuin Liisan ihmemaassa konsanaan. Näyttelyn teokset koostuvat maalauksien osasista, jotka leviävät, kutistuvat, limittyvät ja muodostuvat uudelleen.

Olen kiinnostunut maalaamaan orgaanisia rakenteita, kuten kasveja, lihaa ja sisäelimiä. Niiden pinnoilla on runsaasti yhtäläisyyksiä suonikkaissa tekstuureissa, kuultavissa värisävyissä ja hennoissa pintarakenteissa. Cotton duck -kankaalle vesiliukoisilla öljyväreillä maalatuissa teoksissa näkyy kerroksellisuus, toisto ja kontrasti tasaisen taustavärin ja herkän akvarellimaisen maalausjäjen välillä.

Teokseni ovat eräänlaisia aikakausia. Yhden teoksen toteuttamiseen kuluu aikaa viikoista kuukausiin, joiden aikana vaihtuvat vuodenajat. Elämä jaksottuu teosten mukaan ja ne kuvastavat aikakauden tunnetiloja, tapahtumia, sekä sisäisiä muutoksia. Wonderland-taidenäyttelyn teokset ovat valmistuneet tämän vuoden aikana ja sen tunnetiloissa on rakkautta, epävarmuutta, luottavaisuutta ja muutoksen pelkoa.

Mia Huu — Femme Rage

ALAKERTA | 12.-29.10.2024

Femme Rage – näyttelyssä käsitellään tyttönä kasvatetun ihmiseen kohdistuvia odotuksia, vaatimuksia ja normeja vaalimalla vihaa, joka on syntynyt näiden odotusten, vaatimusten ja normien epäoikeudenmukaisuudesta.

Näyttelyn maalausten ihmishahmot, jotka ovat taiteilijan omakuvia, on maalattu rajallisen paletin värein kuvaten rajoituksia, joiden puitteissa kasvu aikuisuuteen on tapahtunut. Mitä kaikkea itsestään on tullut uhranneeksi vain tullakseen näkyväksi? Millaista vihaa itsensä uhraaminen synnyttää? Entä mielivaltaisten, miesten luomien, kahlehtivien odotusten kanssa kasvaminen ja eläminen?

Öljyväri- ja sekatekniikkamaalausten lisäksi näyttely koostuu videoteoksesta, tekstiiliveistoksesta sekä pienemmistä ketjuveistoksista. Teoksista jokainen tuo näkyviin jonkin aspektin feminiinisyydestä kumpuavasta ja feminiinisyyteen kohdistuvasta raivosta. Milloin raivo kahlitsee ja milloin purkautuu fyysisesti, mistä se on saanut alkunsa – itsestä vai ulkopuolelta ja mihin se kohdistuu – itseen vai ulkopuolelle?

Feminiininen raivo kohdistuu sekä kokijaansa, että yhteiskuntaan, itsensä ulkopuolelle ja niihin kohtiin itseä, joita on sekä peitellyt että ylikorostanut, mahtuakseen, sopeutuakseen, vastatakseen jotain, mihin on kasvatettu.

Mia Huu on tamperelainen kuvataiteilija, joka on tehnyt kuvataideopintojensa opinnäytetyön aiheesta. Femme Rage -näyttely on jatkoa lopputyönäyttelyyn tehdylle triptyykille, joka kantaa samaa nimeä ja oli esillä Galleria Himmelblaussa, Tampereella vuonna 2023.

Huun teoksia on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Tällä hetkellä hänellä on työhuone Tampereella. Oman taiteellisen työskentelyn lisäksi hän kuratoi ja järjestää näyttleyitä sekä tapahtumia ja vetää Luonnoskirjakerhoa sekä taidetyöpajoja.

Anni-Sofia Knuuttila — Jokin katselee takaisin

YLÄKERTA | 21.9.-8.10.2024

Anni-Sofia Knuuttilan yksityisnäyttely käsittelee ihmisen luontosuhdetta puupiirroksen, kierrättämisen ja installaation keinoin. Näyttely koostuu puupiirroksista ja puupiirroslaatoista toteutetuista veistoksista.

Näyttelyn visuaalinen teema on luonto, jossa jokaisen yksittäisen puupiirroksen keskiössä on ollut luonnosta löytyvät eri kerrostumat tai yksittäiset elementit. Puupiirtämisessä vahva ja yksinkertainen tematiikka on kiinnostavaa sekä tekniikan mahdollisuus toistaa kuva-aihetta. Toistolla ja muodolla leikkiminen ovat tärkeässä osassa teoksia. Suurikokoisista puupiirroksista syntyy valtavia kollaaseja, jotka asettuvat tilaan ja muodostavat installaatioita, jotka saavat katsojan pohtimaan omaa suhdettaan ympäröivään maailmaan. Maalauksellinen ilmaisu ja huoleton kaivertaminen sekä yhtä huoleton vedostus tuo puupiirroksiin elävyyttä ja syvyyttä. Teoksia on toteutettu kierrätyspaperille ja vanhoilla laatoille, joita on myös hyödynnetty veistosten materiaalina. Kierrätys on taiteilijalle yksi tapa kommentoida ihmisen luontosuhdetta itse teosten visuaalisen ilmeen ja toiston teeman ohella.

Anni-Sofia Knuuttila on Etelä-Karjalassa Imatralla toimiva 35-vuotias kuvataiteilija (AMK), joka työskentelee pääasiallisesti puupiirroksen ja maalauksen eri tekniikoilla. Knuuttila pitänyt usean yksityisnäyttelyn ja on osallistunut moniin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin kotimaassa. Tällä hetkellä Knuuttila toimii Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran puheenjohtajana, joka on Kaakkois-Suomen suurin ammattitaiteilijoiden yhdistys.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään taiteilijatapaaminen 8.10. klo 16-18, jolloin on mahdollisuus päästä tutustumaan syvemmin taiteilijan työskentelyyn ja metodeihin.

Henna Nuutinen — Upoksissa 2.0

ALAKERTA | 21.9.-8.10.2024

Upoksissa 2.0 on jatkumoa helmikuussa 2023 Turun B-galleriassa esillä olleelle Upoksissa -näyttelylle. Se on otteita pinnan alta ajalta, jolloin elämä siellä on käynyt hyvin vähiin tai jopa olemattomiin.

Näyttely koostuu abstrakteista keraamisista veistoksista sekä videoteoksesta. Veistoksien muodot ovat syntyneet intuitiivisen rakentamisen tuloksena, perinteisellä makkaratekniikalla seinämää pikkuhiljaa kasvattaen.

Näyttelyn suurimpana innoittaja on toiminut, tällä hetkellä varsin ajankohtainen, jokihelmisimpukka, eli raakku. Jokihelmisimpukan heimo on peräisin noin 100 miljoonan vuoden takaa, liitukaudelta. Raakku voi elää jopa 200-vuotiaaksi ja se viettää aikansa pääosin paikallaan joen pohjassa. Kaikessa rauhassa ja huomaamattomana toimien ekosysteeminsä yhtenä avainlajina. 

Raakku oli ennen hyvin tyypillinen lähes ympäri Suomea ja se on selvinnyt miljoonien vuosien aikana tapahtuneista ilmasto- ja elinympäristömuutoksista, mutta on nyt erittäin uhanalainen laji pääosin ihmisten toimien seurauksena. Raakkuja on pyydetty häviämisen partaalle asti helmien takia, joita löytyy arviolta vain noin yhdeltä simpukalta tuhannesta. Sittemmin laji on rauhoitettu, mutta ihmisten muokatessa jokielinympäristöjä laji on edelleen häviämisuhan alla. Raakun elinympäristövaatimukset ovat poikkeuksellisen tiukat sen toukka- ja nuoruusvaiheen ajan ja sen elinympäristöä uhkaa mm. rakentaminen, ojitukset, ympäristömyrkyt, torjunta-aineet, ilmansaasteet, vesien rehevöityminen ja isäntäkalakantojen tilan heikkeneminen. Ihminen onkin raakulle suurempi uhka kuin meteoriitit tai jääkaudet.

Henna Nuutinen (s.1990) on lahtelainen kuvanveistäjä ja muotoilija. Nuutinen on valmistunut Taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2021.Näyttelyä ovat tukeneet Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto ja Kauno ry.

Tytti Heikkilä — Ilmestyksen vastustamaton voima

YLÄKERTA | 31.8.-17.9.2024

Tytti Heikkilän kymmenes yksityisnäyttely Ilmestyksen vastustamaton voima koostuu öljyvärimaalauksista, joissa luonnonmaisema on elinvoimainen, tarinallinen ja tunnelatautunut tila. Heikkilää kiinnostavat luonnon loputtoman vaihtelevat muodot ja maiseman palasten välille rakentuva jännite. Hän lähestyy maisemaa vilpittömästi kokemuksen kautta ja haluaa herkistää katsojan luonnolle vahvistaen siten yhteistä suhdettamme ympäristöön.
Viimeisen vuoden aikana Heikkilän maalauksiin on tullut uusia ulottuvuuksia maisemaan sijoitetun figuurin myötä. Luonto esiintyy eräänlaisena näyttämönä figuureille, jotka kantavat mukanaan henkilökohtaisia ja kulttuurisia merkityksiä. Teoksista välittyy myös taiteilijan viehtymys eskapismiin sekä kiinnostus maallisen ja pyhän käsitteisiin.

Ajatus figuurista maisemassa tarjoaa Heikkilän työskentelylle viitekehyksen, jonka sisällä hän lähtee etenemään ikään kuin maalaten itsensä teoksen maailmaan. Maalarina hän kiinnittää paljon huomiota tilallisuuteen ja värien vuorovaikutukseen. Teokset syntyvät sattumaa hyödyntäen, oikeaa rytmiä hakien ja maalia kerrostaen. Prosessin lopputuloksena kankaalle ilmestyy runsaita maisemia, joissa yhdistyvät vaikutelmat, muistot ja mielikuvituksen tuottamat näyt.

Maria West — transmutationem hypermodified – a dream of life in the technobiocene

ALAKERTA | 31.8.-17.9.2024

Näyttely koostuu ääni- ja videoinstallaatiokokonaisuudesta, joka tarkastelee elämää kuvitteellisella ihmisen jälkeisellä aikakaudella. Teknobioseenin maailmassa teknologia, tekoäly, muovijäte ja biologinen aines ovat muodostaneet harmonisen symbioosin, jossa eri lajit pitävät huolta toisistaan ja muodostavat yhdessä uuden, kukoistavan maailman, jossa ihminen on enää kaukainen, menneen maailman hämäriin hiipunut myyttinen hahmo.

Teoskokonaisuus on eräänlainen jatko-osa vuonna 2022 Taiteen Talossa, Turussa, esillä olleelle neotaxa prospera –installaatiolle, joka raotti verhoa ihmisen jälkeisen elämän taiteelliselle spekuloinnille. Näyttelyssä onkin kierrätetty osittain samoja materiaaleja. Näyttely on saanut inspiraatiota myös Pi-tekoälyn kanssa käydyistä filosofisista keskusteluista.

Näyttelyn nimi on sekoitus latinaa ja englantia; transmutationem (transmutaatio) tarkoittaa lajin tai alkuaineen muuttumista toiseksi luonnollisen tai keinotekoisen prosessin kautta,
hypermodified (hypermodifioitu) taas viittaa useasta kohdasta muokattuun DNA- tai RNA-molekyyliin.

Maria West on turkulainen taiteilija, jonka teoksia on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomailla. West on valmistunut Turun Taideakatemiasta kuvataiteilijaksi, ja suorittaa parhaillaan taidealan YAMK-tutkintoa niinikään Turussa.

Lähde-ryhmänäyttely

YLÄKERTA | 10.8.-27.8.2024

Pulppuavaa taikaa, kirkkautta, kyyneliä, osia, ihmisiä. Lähde-sanan merkitys voi olla moninainen ja sen tulkinta kiinni kokijasta.Rajataiteen ryhmänäyttely tuo yhteen teoksia, jotka tavalla tai toisella luonnehtivat sanaa Lähde. Näyttelyn teemaa on tulkittu laajasti ja mielikuvituksekkaasti ja teoksien toteutustavat ovat myös moninaiset.

Tervetuloa Lähteelle.

Näyttelyn ovat kuratoineet Rajataiteen aktiivit Mia Kyllönen ja Sanna Saarreharju.

Lähde-näyttelyssä nähdään teoksia kahdeltatoista Rajataiteen jäseneltä.

Näyttelyn taiteilijat:

Rauha Aaltonen
Senni Aleksandra
Eira Enkvist
Vera Enkvist
Henriikka Hietaniemi
Mia Huu
Niina Kiiveri
Laura Laurila
Jukka Silokunnas
Paananen & Ulvila
Johanna Vilen

Henna Herranen – Luuperhonen

ALAKERTA | 10.8.-27.8.2024

Kaivan savea, vaivaan sen järven vedellä ja auringon lämmöllä, silittelen siitä nukkujan lakanalle. Hahmoni jää lepäämään vaahteran alle. Aiempi hahmo on hajonnut. Teen sen savisesta lihasta luuperhosia.

Mietin vetovoimaa ja sen puutetta, haluttomuutta tässä pakottamisen kulttuurissa, lepoa vastustamisen eleenä. Miten nousta ylös, kerätä luunsa, antaa pakon sijasta halun ohjata? 

Kuvittelen miten leikatut siivet kasvavat takaisin ja houkutellaan esille apatian ja lentoonlähdön välisessä epäselvässä muutoksessa. 

ઇଓ

Luuperhonen on Henna Herrasen yksityisnäyttely, jossa on esillä keramiikasta ja raakasavesta koostuva installaatio.

Ronya Hirsma – Second Guessing Sentence

YLÄKERTA | 20.7.-6.8.2024

Teossarja Second Guessing Sentence koostuu valokuvista, jotka paikantuvat arkipäiväiseen elämään ja kotiin. Ronya Hirsma tutkii valokuvissaan tavanomaisen ja epätavallisen välistä ristiriitaa ja yhtäaikaista ilmenemistä kodin viitekehyksessä. Teostensa kautta Hirsma peilaa jokapäiväisten tapahtumien ja kohtaamisten monitulkintaisuutta ja vaikeaselkoisuutta.

Näyttelykokonaisuuden valokuvia määrittää tietynlainen jännitteisyys ja suggestiivisuus. Ne vihjailevat kohti erilaisia tulkintoja määrittelemättä kohdettaan kuitenkaan lopullisesti. Hirsma tarkastelee teoksissaan erilaisia vastakohtia, kuten intimiteettiä ja etäisyyttä, hellyyttä ja aggressiivisuutta sekä puoleensavetävyyttä ja luotaantyöntävyyttä. Taiteilija on kiinnostunut emotionaalisesti virittyneistä ja rationalisointia pakenevista kokemuksista, jotka syntyvät jonkin tunnistettavan ja vieraaksi mielletyn välisessä kohtaamisessa. Teossarja koostuu pääasiassa lavastetuista valokuvista, mutta toisinaan Hirsma hyödyntää myös dokumentaarisia käytänteitä pyrkimyksenään tarkastella todellisen ja kuvitellun rajaa.

Hirsma suuntaa katseensa lähelle. Hän kuvaa tilanteita asiayhteydestään irrotettuina ja pelkistettyinä. Taiteilija pyrkii luomaan kuvan sisäistä logiikkaa noudattavan todellisuuden, jossa alkuperäisen kontekstin lainalaisuudet eivät päde. Näin kuvissa esiintyvät tilanteet jäävät määritelmältään avoimiksi. Lopulta valokuva on jälki pyrkimyksestä nähdä rutiininomaisen ja oletusarvoisen tulkinnan taakse.

Ronya Hirsma (s.1994) on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka on valmistunut valokuvataiteen maisteriksi Göteborgin yliopiston Valand Akatemiasta vuonna 2024. Hirsman ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin keväällä 2024 Galleri Monitorissa Göteborgissa. Lisäksi Hirsman teoksia on ollut esillä ryhmänäyttelyissä muun muassa Photo Saint-Germain –festivaalilla Pariisissa, Röda Sten Konsthallissa Göteborgissa ja Galleri Formatissa Malmössä. Hirsman teoksia on Hasselblad Centerin kokoelmassa, sekä yksityisissä kokoelmissa Suomessa ja Ruotsissa.

Ida Rusava ja Arttu Littow – Aallot, aallot, aarteet

ALAKERTA | 20.7.-6.8.2024

Luvian saaristoalueen reunamilla avomeren äärellä sijaitsee pieni Pirtti-Maskalin saari. Saaren monipuolisen kasvuston suojassa pesii useita lintulajeja ja sen selkäpuolelta avautuu näkymä vapaalle avomerelle. Samalla saarelta näkee selvästi Olkiluodon ydinvoimaloiden kirkkaat valot ja rannoille huuhtoutuu aika ajoin aaltojen mukana merkkejä ihmiselämästä. Tämä pieni vastakohtaisuuksien saari on toiminut Aallot, aallot, aarteet -näyttelyn muusana.

Näyttely koostuu Pirtti-Maskalin saaren rannoilta tehdyistä löydöistä ja niiden herättämien ajatusten jatkokäsittelystä. Muovipussien, narunpätkien ja linnunsulkien keräily on aarteenmetsästystä, jossa saaren rantojen tutkiminen tuntuu leikiltä ja löytäminen ilahduttaa, vaikka löydökset eivät aina olisikaan mieluisia. Saaresta löydettyjä asioita ja niistä heränneitä ajatuksia esitellään näyttelyssä muun muassa piirustusten, installaatioiden ja ääni- ja videoteosten muodossa.

Ida Rusava (s.1994) on tamperelaistunut kuvataidekasvattaja, joka tutkii ympäristöään piirtäen ja aarteita keräillen ja Arttu Littow (s.1994) Tampereella asuva ja työskentelevä uteliaasti maailmaa tarkkaileva medianörtti. Näyttely on heidän yhteinen projektinsa, jossa esillä on kummankin omia teoksia sekä yhdessä toteutettuja kokonaisuuksia.

Minna Öberg – Tissues

YLÄKERTA | 29.6.-16.7.2024

Minna Öbergin sarja maalauksia kankaalle

Nenäliina on aina hyvä olla mukana. Äitini kuoli kesäkuussa 2022. Kun kävin läpi ja tyhjensin hänen vaatekaappiaan löysin aina välillä juhlavan takin tai villatakin taskusta nenäliinan tai servietin kauniisti taitettuna mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten.

Äidin hautajaisiin pukeuduin mekkoon ja kun minulta puuttui sopiva takki lainasin äidin mustan pellavatakin. Matkalla kirkkoon huomaan että olen unohtanut nenäliinan, mutta kun pistän käteni takin taskuun tunnen siinä servietin, huolellisesti taitettuna.

En voinut heittää näitä äidin nenäliinoja ja serviettejä pois, joten olen ikuistanut ne maalauksiin. Näyttelyssä on esillä sarja maalauksia ja isoäidin kermanvalkoinen kirjoituslipasto, jossa on roosan erisävyisiä lasipalloja.

Aeon Lux – Taivaanhalkoja

YLÄKERTA | 1.6.-18.6.2024

Näyttelyssä on esillä keraamisia veistoksia, keraamisia maalauksia ja akvarelleja. Teosten kuvasto on esoteerista ja osa teoksista perustuu Tarot-kortteihin. 

”Taivaanhalkoja” on kertomus odottamattomasta kohtaamisesta ja mahdottomasta rakkaudesta. Näyttely kuvaa rakastumista ja pohtii moraalin puuttumista. Se kertoo kuinka haastavat olosuhteet ihmissuhteen syntymiselle pakottavat kohtaamisesta rehellistä, avointa ja tulosvastuutonta. Ne mahdollistavat toisen näkemisen ja nähdyksi tulemisen, paljaan kohtaamisen. Halulle tutkia elämää ja todellisuutta tarjoutuu mahdollisuus tutkia sitä toisen kautta, kuin kosmos pienoiskoossa. 

Näyttely kuvaa myös haastavia tunteita liittyen kohtaamisen voimakkuuteen. Toisen pelkkä olemassaolo muuttaa käsitystä siitä, mikä elämässä on mahdollista ja siten ajaa henkilökohtaiseen kriisiin.

”Maata naulattuna maahan, olla pakotettuna katsomaan taivaalle ja seuraamaan kuinka taivas repeää. Sen takaa paljastuu jotain, minkä olemassaolosta minulla ei ollut aavistustakaan. Tämän jälkeen en voi katsoa enää samalla tavalla taivaalle, kun tiedän mitä sen takana on. Eikä mikään kuro umpeen tuota repeämää.”

Aeon Lux (s.1993, Karkkila) on seinäjokelainen kuvataiteilija, jonka pääasiallinen media on keraaminen kuvanveisto.  Lux tutkii taiteellisessa työssään todellisuuden luonnetta. Hän on viimeiset viisi vuotta työstänyt erilaisia tarinallisia teoskokonaisuuksia, jotka leikittelevät mm. vaihtoehtoisilla historian tulkinnoilla ja rinnakkaistodellisuuksilla. ”Taivaanhalkoja” on Luxin aiemmista näyttelyistä poiketen omakohtaisempi, mutta yhtälailla rakentuu metafyysisille pohdinnoille todellisuuden rakenteesta ja miten asiat ilmenevät aineettomista kerroksista aineellisiin. 

Työskentelyä näyttelyn parissa on tukenut Seinäjoen kaupungin hyvinvointilautakunta. Näyttelyn järjestämistä on tukenut Alfred Kordelinin Seinäjoen kaupungin rahasto.