Aeon Lux – Taivaanhalkoja

YLÄKERTA | 1.6.-18.6.2024

Näyttelyssä on esillä keraamisia veistoksia, keraamisia maalauksia ja akvarelleja. Teosten kuvasto on esoteerista ja osa teoksista perustuu Tarot-kortteihin. 

”Taivaanhalkoja” on kertomus odottamattomasta kohtaamisesta ja mahdottomasta rakkaudesta. Näyttely kuvaa rakastumista ja pohtii moraalin puuttumista. Se kertoo kuinka haastavat olosuhteet ihmissuhteen syntymiselle pakottavat kohtaamisesta rehellistä, avointa ja tulosvastuutonta. Ne mahdollistavat toisen näkemisen ja nähdyksi tulemisen, paljaan kohtaamisen. Halulle tutkia elämää ja todellisuutta tarjoutuu mahdollisuus tutkia sitä toisen kautta, kuin kosmos pienoiskoossa. 

Näyttely kuvaa myös haastavia tunteita liittyen kohtaamisen voimakkuuteen. Toisen pelkkä olemassaolo muuttaa käsitystä siitä, mikä elämässä on mahdollista ja siten ajaa henkilökohtaiseen kriisiin.

”Maata naulattuna maahan, olla pakotettuna katsomaan taivaalle ja seuraamaan kuinka taivas repeää. Sen takaa paljastuu jotain, minkä olemassaolosta minulla ei ollut aavistustakaan. Tämän jälkeen en voi katsoa enää samalla tavalla taivaalle, kun tiedän mitä sen takana on. Eikä mikään kuro umpeen tuota repeämää.”

Aeon Lux (s.1993, Karkkila) on seinäjokelainen kuvataiteilija, jonka pääasiallinen media on keraaminen kuvanveisto.  Lux tutkii taiteellisessa työssään todellisuuden luonnetta. Hän on viimeiset viisi vuotta työstänyt erilaisia tarinallisia teoskokonaisuuksia, jotka leikittelevät mm. vaihtoehtoisilla historian tulkinnoilla ja rinnakkaistodellisuuksilla. ”Taivaanhalkoja” on Luxin aiemmista näyttelyistä poiketen omakohtaisempi, mutta yhtälailla rakentuu metafyysisille pohdinnoille todellisuuden rakenteesta ja miten asiat ilmenevät aineettomista kerroksista aineellisiin. 

Työskentelyä näyttelyn parissa on tukenut Seinäjoen kaupungin hyvinvointilautakunta. Näyttelyn järjestämistä on tukenut Alfred Kordelinin Seinäjoen kaupungin rahasto.

Anni Waris – Oma

ALAKERTA | 1.6.-18.6.2024

Armi eli kokonaisuudessaan ja arvoiltansa todella erilaisen elämän kuin minä. Ajattelin olevani aivan erilainen ihminen kuin hän. Vaikuttaa siltä, että olemme enemmän samanlaisia kuin erilaisia, että lopulta ihmiselämän ydinkokemukset toistuvat kaikille melko saman muotoisina. Tämä yksilön erityisyyden puute on sekä vaikea että lohdullinen ajatus.

Oma on valokuvaa ja ääntä yhdistävä teoskokonaisuus, joka tutkii näennäisesti erilaisten ihmisten samanlaisuutta. Waris työskentelee projektissa käyttäen samaa 50-luvun Rolleicord-kameraa, jolla hänen isoäitinsä Armi kuvasi 60 vuotta sitten ollessaan saman ikäinen kuin taiteilija nyt. Oma muodostuu sekä Anni että Armi Wariksen valokuvista, yhdistettynä Armin nuorena kirjoittamiin teksteihin. Prosessin voi nähdä ikään kuin postuumina yhteistyönä. Isoäiti oli puoliksi saksalainen; Oma on myös saksankielinen sana isoäidille.

On houkuttelevaa ja helppoa jaotella ihmiset meihin ja heihin, ja olla samaistumatta sellaisiin joiden ratkaisuja ei ymmärrä. Teos keskittyy inhimilliseen samuuteen vastakkainasettelujen ja kriisien keskellä, ja ehdottaa erilaista näkökulmaa tähän hetkeen. 

Anni Waris on Tampereella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hänen teoksensa ovat usein kaupunkitilaan sijoittuvia osallistavia prosesseja, jotka pyrkivät himmentämään rajaa tekijän ja kokijan välillä. Wariksen teoksia on ollut esillä Suomessa sekä ulkomailla.

Sara Manninen – Jäljillä

YLÄKERTA | 11.5.-28.5.2024

Taidegraafikko Sara Mannisen näyttely Jäljillä käsittelee nostalgiaa, muistojen rakentumista sekä niiden tavoittamista valokuvapohjaisen taidegrafiikan kautta. Manninen on käyttänyt työskentelynsä pohjana vanhoja perhealbumivalokuvia, jotka sijoittuvat hänen sukukotinsa miljööseen. Näyttelyn teokset heijastelevat ajatusta alkuperäisten tapahtumien tavoittamattomuudesta sekä muistojen sirpaleisesta ja paikoin fiktiivisestä luonteesta. Muisto kodista näyttäytyy nostalgisen hämärän peitossa olevalta, unenkaltaiselta näkymältä.

Galleria Rajatilan yläkerrassa esillä oleva näyttelykokonaisuus kokoaa teoksia parin viimeisen vuoden ajalta Mannisen tuotannosta.

Sara Manninen (s.1996, Kangasniemi) on Turussa toimiva taidegraafikko ja kuvataiteilija, joka työskentelee valokuvapohjaisen taidegrafiikan menetelmin. Manninen on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2022. Viime aikoina hän on työskennellyt nostalgiaan, taltioimiseen ja muistiin liittyvien teemojen parissa. Hän on kiinnostunut käyttämänsä tekniikan kokeellisista menetelmistä ja niiden tuomista uusista kuvallisista mahdollisuuksista.

Kiitos Taiteen edistämiskeskukselle näyttelyn tukemisesta.

Pauliina Parjanen – Takapihoilta

ALAKERTA | 11.5.-28.5.2024

Galleria Rajatilan alakerrassa nähdään Pauliina Parjasen keramiikkateoksista koostuva näyttely Takapihoilta. Parjanen ajattelee takapihoja eräänlaisina välitiloina ja kääntöpuolina, joiden varjoista kaikki näyttelykokonaisuuden teokset ovat kotoisin. Näyttelyssä arkiset elementit leikittelevät keramiikkaan, etenkin posliiniin, usein liitettyjen kauneuden, herkkyyden ja puhtauden mielikuvien kanssa.

Pauliina Parjanen (s.1987) on tamperelainen taiteilija, joka työskentelee pääasiassa kuvanveiston ja installaatioiden parissa. Parjanen on kiinnostunut ristiriidoista ja eri materiaaleihin ladatuista merkityksistä ja hänen teoksistaan voi usein löytää viittauksia eri alakulttuureihin. Takapihoilta on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä.

Lauri Mäkimurto – Nykyisyys oli kerran se tulevaisuus, josta menneisyydessä odotin niin paljon -maalauksia 2022-2024

ALAKERTA | 20.4.-7.5.2024

Lauri Mäkimurto (s.1984) on Tampereella asuva taidemaalari ja sarjakuvataiteilija. Näyttelyn aikalaismaalaukset yhdistelevät tarinallisia elementtejä välittömään maalauskieleen.
….
Maalausteni aiheena ovat uutiset ja oma elämäni, tekemäni matkat, ajan kuluminen ja tulevaisuus. Noin kymmenen vuotta sitten kirjoitin näin:

”Nykyaikainen kapitalistinen järjestelmä on kehittynyt spektaakkeliyhteiskunnaksi, jossa ihmisten elämä on ennalta määritelty. Köyhä pysyy köyhänä ja rikas rikastuu. Katsoessamme esimerkiksi uutisia meille annetaan valmiiksi reagointitapa tapahtuviin asioihin. Vieraantuminen omasta itsestämme ja eristäytyminen muista kanssaihmisistä on yksi peruslähtökohta taiteessani. Mitä enemmän ihminen käyttää aikansa katselemiseen, sitä vähemmän hän elää elämäänsä ja toimii. Taideteokset ovat tuon menetetyn mahdollisuuden, elämisen kyvyttömyyden esitystä.”

Aina kai näin on eletty? Ja tullaan elämään?

Teokseni hipaisevat kevyesti nykypäivän perikatoa. Näkökulmani tähän ”kusipäiden armoilla”-
tematiikkaan on, turvallisuushakuisesta ydinperhe-elämäntavasta käsin, keskiluokkaisen
mukavuudenhaluinen.

Kiitos Suomen Kulttuurirahastolle työskentelyni tukemisesta.

Lauri Tiainen – Pulputus

YLÄKERTA | 20.4.-7.5.2024

Lauri Tiaisen näyttely galleria Rajatilan yläkerrassa 20.4.-7.5.2024 koostuu pääosin öljyväreillä tehdyistä maalauksista. Näyttelyn teoksia kuvaa hyvin sana ”muotoutuminen”. Teoksissa viivat ja väripinnat ovat jatkuvassa muutoksessa. Ajoittain ne järjestäytyvät selkeäksi muodoksi kankaalla ja välillä taas hajoavat muodottomaksi massaksi lävistäen toisiaan, sulautuen yhteen tai kulkien toistensa ali tai päältä. Maalatut viivat ja väripinnat peittävät tai paljastavat, johdattavat katsetta ja luovat tilaa ja liikettä.

Rajatila Taidesuunnistuksessa

Galleria Rajatila osallistuu Taidesuunnistukseen tulevana viikonloppuna 20-21.04.2024 kohdenumerolla 113!

Poikkeuksellisesti olemme auki klo 11-17 molempina päivinä.

Yläkerrassa Lauri Tiainen
Alakerrassa Lauri Mäkimurto

Lauri Mäkimurto on tavattavissa gallerialla sunnuntaina klo 12-14

Julia Varis – Home Means Mold in Finnish

YLÄKERTA | 30.3.-16.4.2024

Julia Variksen teokset kuvaavat ihmisyyttä ja tunteita ilman ihmisen läsnäoloa. Suonien sekä juurien kaltaiset fraktaalit muodostavat teoksia yhdistävän visuaalisen kielen. Nämä kuviot luovat linkkejä mielen, kehon, tilojen sekä luonnon väliin etsien näiden välisiä yhteyksiä.

Näyttelyn kantavat teemat ovat koti sekä ruoka. Nämä usein lohdullisina pidetyt asiat tuottavat monille kokemuksia yksinäisyydestä sekä riittämättömyydestä. Juuri tätä tunteiden monimutkaisuutta kuvataan näyttelyssä maalausten, videon sekä valokuvan kautta.

Näyttely on Julia Variksen ensimmäinen näyttely Suomessa hänen valmistuttuaan kuvataiteilijaksi Glasgow School of Art koulusta kesällä 2022.

Elina Lundahl – Tutkimuksia Alueella

ALAKERTA | 30.3.-16.4.2024

Monimuotoisessa installaatiossa yhdistyvät maaseudun lapsen kokemusmaailma, aikuisen minän syväekologinen maailmankatsomus sekä näiden vapaa jäsentely. Näyttely sisältää otteita metsiin itse rakennetuista mystisistä, antiautoritäärisistä ympäristöistä sekä löydetyistä joutomaista, mielen turvapaikoista ja niiden esineistöstä.

Ensisijaisesti litografioina toteutetut piirrokset yhdistyvät arkistoon metsäkävelyillä spontaanisti otettuja valokuvia. Kuvat ja esineet ovat ikään kuin raportteja arkisista tutkimusretkistä enemmän tai vähemmän luonnonvaraisiin paikkoihin, empiirisiä tutkimustuloksia alueelta. Läsnä niissä on jotakin spekulatiivista tai fantastista, arjen ulkopuolelta tulevaa — ehkä lapsen kuvittelemaa tai unien linssin kautta nähtyä — jota ei joko voi tai ole tarvetta täysin selittää. Alueilla tapahtuva joutilas työskentely ja tarkastelu on mahdollisesti sisäänpäin siirtymistä. Kaikki löydetty tieto ei kuitenkaan ole välittömästi tunnistettavissa tai käytettävissä.

Näyttelyssä on esillä useita aihepiiriin liittyviä artefakteja.

Tekijä on 36-vuotias pääasiassa itseoppinut kuvataiteilija ja Rajataide ry:n jäsen. Lundahl työskentelee tällä hetkellä Skotlannissa ja valmistui vuonna 2023 taiteen maisteriksi Glasgow School of Artista. Näyttely on luonnosmainen osa laajempaa teosprojektia.

Maria Rannanheimo – Exploring Ways to Exist in these Interlacing Worlds

YLÄKERTA | 9.3.-26.3.2024

Galleria Rajatilan yläkertaan asettuu 9.–26.3.2024 Maria Rannanheimon näyttely Exploring Ways to Exist in these Interlacing Worlds, jossa on esillä valokuvateoksia ja videoteos. Teoskokonaisuus tutkii kokemusta erilaisten todellisuuksien ja olotilojen välillä tasapainottelusta – olemisen mahdollisuuksista. Näyttelyn valokuvat ovat niin sanottuja suoria valokuvia, joiden luomiseen ei ole käytetty tekoälyä tai kuvamanipulaatiota vaan ne ovat eräänlaisia dokumentaarisia tallentumia sattumanvaraisista uppoutumisen hetkistä. Siitä huolimatta ne ovat kuitenkin usein yllättävällä tavalla outoja, ja asettuvat abstraktin ja esittävän kuvan rajamaille. Tutut pinnat ja materiaalit sekä niissä olevat heijastukset avaavat ikään kuin uusia todellisuuden ulottuvuuksia, jossa mieli voi olla ja kulkea uudella tavalla.

Näyttelyssä esillä oleva lyhytelokuva Olet tässä (2022) kertoo puolestaan ihosta ja sen läpäisevästä iättömästä tarpeesta yhteyteen.

Maria Rannanheimo asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen praktiikkansa koostuu ensisijaisesti linssipohjaisten medioiden, valokuvan ja liikkuvan kuvan sekä tekstin parissa työskentelystä. Hän on taustaltaan yhteiskuntatieteilijä, ja kokee sen tuovan hyvää perspektiiviä taiteelliseen työskentelyynsä, joka taas mahdollistaa intuitiivisempia olemisen ja tekemisen tapoja.

Katriina Varis – Nurkka

ALAKERTA | 9.3.-26.3.2024

”Kokemuksemme itsestämme ja suhteemme häpeään ei muutu vain teoria- ja tutkimustietoon perehtymällä, vaan vaatii kokemuksellista oppimista. Kokemuksellista oppimista ei puolestaan ole olemassa ilman kehoa ja kehollisuuden äärelle pysähtymistä.”

Emilia Kujala kirjassaan Häpeä

Häpeä on vahva, monipuolinen, äärimmäisen kiinnostava ja loputon lähde, josta ammentaa. Nurkka on puolestaan häpeälle runollinen ja luonnollinen pari. Näiden kahden, aiheen ja ympäristön liitto on taiteeni ja tämän näyttelyn ydin. 

Nurkka-projektini on saanut nykyisen muotonsa ja tradition vuonna 2019 ja se on siitä asti kantanut erilaisia hedelmiä, teoksia, joilla kaikilla on samankaltainen ympäristö. Nurkka on häpeää varten, nurkassa häpeä karisee ja karistetaan pois. Pidin sitä alkuun hauskana sivuhuomiona projektilleni, kunnes huomasin, että kaikkia nurkassa syntyneitä teoksia yhdistää syvimmältä olemukseltaan häpeä. 

Häpeällinen muisto tuntuu fyysisenä epämukavuutena. Se jähmettää tai antaa impulssin ravistella vartaloa, sulkea silmät ja työntää se lempeyden tai järjen avulla taas pois vain, jotta se voisi herätä uudelleen. Häpeä ei synny yksilössä itsekseen. Se tarvitsee toisen ihmisen, normin ja siihen sopimattomuuden. 

Teoksissani käsittelen häpeää suhteessa yleisesti hyväksyttyyn mm. muottiin sopimattomuuden, kehon lihavuuden, seksuaalisuuden ja toimeentulon vaikeuden kokemuksista. Tutkin häpeää myös laajemmasta näkökulmasta, kuten yli sukupolvien periytyvästä häpeästä, yhteiskunnan tilasta sekä (yli)kuluttamisen teemoista. 

Katriina Varis on tamperelaistunut kuvataiteilija, muunsukupuolinen feministi ja etsijä. Hänen taiteellinen tuotantonsa koostuu omakuvallisista performansseista ja valokuvista. Hän suosii aamuisen vallitsevan valon käyttöä sekä muokkaamattomuutta. Varis toimii luottamustehtävässä Tampereen taiteilijaseurassa.

Anu Perkkiö – Landscape (häilyvä ja epäselvä)

YLÄKERTA | 17.2.-5.3.2024

Anu Perkkiön Landscape (häilyvä ja epäselvä) näyttely tarkastelee maisemaa henkisenä ja fyysisenä tilana, muistojen ja mielikuvien kautta. Värikkäät maalaukset ja piirustukset tuovat esiin sekä yksityiskohtaisempia abstrahoituja hetkiä, sekä kerroksellisia tunnistamattomia alueita. Lyhyet tekstit rytmittävät ja luovat tulkinnan varaa kokonaisuudelle.

”Toivon, että kokonaisuus herättää mielenkiintoa mielikuvitukselliseen tarkkailuun. Lähtökohtana näyttelylle on ollut tarve kokea tai ylläpitää kokemusta ympäristöönsä kuulumisesta. Siitä on syntynyt erilaisia kuvauksia maisemasta. Taiteen tekeminen on yksi väylä tavoittaa kuulumisen tunnetta.”

Anu Perkkiö (s.1993) on Turussa asuva taiteilija, joka työskentelee kuvan parissa eri tekniikoita käyttäen. Hän on kiinnostunut luomaan tarinoita ja yhteyksiä menneen ja nykyhetken, sekä olemattoman ja olemassa olevan välille.