Timo Höyssä – Skulls for days

YLÄKERTA | 15.5.-1.6.2021

Minä pidän kalloista.

Kallot tosin merkitsevät monille kuolemaa. Tämä on täysin ymmärrettävää – yleensä kun näkee luita, on niiden omistaja vaihtanut hiippakuntaa. Mutta ennen kyseisen elämän loppumista, luut ja kallo ovat olleet osa elämää. Kehon tukiranka, joka on kasvanut mukana. Pohja identiteetin kehitykselle.

Tämän näyttelyn teoksiin on käytetty oikeita eläinten kalloja, joita olen saanut tai löytänyt ja itse puhdistanut. Siinä missä pidän kallojen puhdistusta meditatiivisena projektina, jossa kerros kerrokselta poistan lihaa, jänteitä ja likaa löytääkseni puhtaan kallon, niin tämän näyttelyn teokset ovat syntyneet vastakkaisen ajatuksen avulla.

Otan puhtaan kallon täynnä mahdollisuuksia ja peitän sen vikoja, pelkoja ja huolia vanhoilla tekstiileillä, katsoen minkälaisia uusia kokonaisuuksia ja olentoja niistä kerros kerrokselta syntyy.

Mutta totta on myös että minulle on kertynyt vaan niin paljon kalloja että halusin antaa niille muutakin tekemistä kuin hyllyilläni pölyn keräämistä.

Timo Höyssä (s. 1991) on Vesilahdella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija (AMK).

Eläinten kallot ovat olleet hänen pitkäaikainen harrastuksensa sekä kiinnostuksen kohteensa ja viime aikoina hänen työnsä ovat leikitelleet sekä kalloilla niin kuin niiden innoittamalla kuvamaailmalla.

Eeva Hannula – Nämä ovat eleitä pieniä kohtauksia käsillä

ALAKERTA | 15.5.-1.6.2021

Toisen olkapäällä tai reidellä lepäävä käsi ei kuulu enää ainoastaan sille, jolta se on: uusi asia syntyy siitä ja objektista, johon se koskee tai johon se tarttuu, asia, jolla ei ole nimeä ja joka ei kuulu kenellekään, ja tällä uudella asialla on omat erityiset rajansa, joilla on merkitystä siitä hetkestä alkaen.Rainer Maria Rilke

Eeva Hannulan näyttely Nämä ovat eleitä pieniä kohtauksia käsillä koostuu eri materiaaleille tulostetuista kollaaseista ja valokuvista. Teokset rakentuvat internetkuva-arkistoista kerätyistä materiaaleista, itse otetuista kuvista ja piirustuksista. Kaikki näyttelyssä olevat kuvat esittävät eri tavoin käsiä ja niiden suhdetta erilaisiin objekteihin, jälkiin ja materiaaleihin. Käsien koskettamien asioiden välille syntyy kuvissa visuaalisia metaforia ja assosiatiivisia kohtauksia.

Näyttely sisältää myös runoja, jotka ovat ohjeita erilaisten konkreettisten tai abstraktien tekojen toteuttamiseen kuvien kanssa. Runoissa kuvaillaan mahdottomia surrealistisia rituaaleja tai performansseja. Teksteissä ja niiden tilassa elävät aineettomat kohtaukset ja tapahtumat saavat materialisoitua lukijan mielessä.

Kädet hapuilevat kuvissa kohti objekteja ja materiaaleja, jotka painuvat hiljaa, ehkä koskevat katsetta takaisin, alkavat puhua tai mykistyä yhdessä. Kohtaaminen ja vuorosanat toisen kanssa. Raja tulee näkyväksi, vasten oleminen ja hetkeksi paikoilleen pysähtyminen. Jää kohtaus, ele, tarkennus ihon ja jonkun elementin yhteyteen, kokonaisuuden unohdus. Kädet ovat leikkaus, episodi, mennyt ja tuleva. Tarttua, saada kiinni, pitää. Ote. Kuvien käsittely on epävarma ja outo rituaali, pakottautumista toisiin muotoihin. Se on purkaumaa, alan ottoa. Koetan käsittää koskemaani kuvaksi, elehtiä kohti.

Leikkaa kuvasta irti maailmankaikkeus, taustakohina, laajentumisen äkillinen jähmettyminen, koverra irti, nielaise reunat.

Taiteilijan työskentelyä ja näyttelyä on tukenut Taiteen Edistämiskeskus.

FINEARTISTS – KUVATAITEILIJAT 2021 – KASVU, SAMK Kankaanpään taidekoulun lopputyönäyttely, Laakso Tuisku, Tervakangas Milla & MONA.

YLÄ- & ALAKERTA | 24.4.–11.5.2021

Kuvataiteilijat 2021 – Kasvu on SAMK Kankaanpään taidekoulun keväällä 2021 valmistuvien kuvataiteilijoiden näyttely, joka kokoaa yhteen 22 opiskelijan lopputyöt. Näyttely jakautuu kolmeen galleriaan Tampereella huhti-toukokuussa 2021; Taidekeskus Mältinrantaan, galleria Saskiaan ja Rajatilaan. Näyttelyt pitävät sisällään veistoksia, maalauksia, grafiikkaa, installaatio-, video- ja performanssitaidetta.

Näyttelykokonaisuuden nimeksi ja teemaksi on versonut Kasvu, joka heijastuu teoksista ja luomisprosesseista monisävyisesti. Näyttelyn taiteilijoille jo koulusta valmistumisen siirtymäriitti on merkittävä kynnys ylitettäväksi, joka sopii hyvin kasvun aiheeksi. Teoksissa on tarkasteltu mm. kasvua taiteilijaksi, erityiseksi vanhemmaksi, unien, unelmien ja fantasioiden kumpuamista taiteeksi sekä erilaisten kulttuurien kohtaamisen synnyttämää voimaa. Suurta osaa teoksia yhdistää luontoaiheet, jotka näkyvät kirjavina maisemina maalausten pinnoilla, veistosten mystisissä hengissä, symboliikassa ja materiaaleissa. Useissa teoksissa voima ponnistaa juurista, syvyyksistä ja perinteistä käsin. Toiset taas tuntuvat tipahtaneen taivaallisista pilvilinnoista tajunnan räjäyttävänä pisarana tai kuvitettuna, korkealentoisena avaruuskertomuksena alas maan pinnalle. Herää kysymyksiä ja oivalluksia. Mistä juuremme tulevat ja mitä kohti oma- ja yhteiskunnallinen kasvumme tähtää?


PAIKKA, AIKA JA TAITEILIJAT

Lopputyönäyttely toteutuu kolmessa eri galleriassa Tampereella. Gallerioihin on vapaa pääsy.


Galleria Rajatila / Rajataide ry
24.4.-11.5.2021
Laakso Tuisku, Tervakangas Milla, MONA.


Taidekeskus Mältinranta / Tampereen taiteilijaseura ry
17.4.-4.5.2021
Delgado Santiyago, Kinanen ”Jorma” Johanna, Koshevenko Anna, Laaksonen Monna, Moilala Sari, Mäkelä Katriina, Mäki Linda, Peltoniemi Ria, Raittila Ulla-Maija, Vartia Iina


Galleria Saskia / Tampereen Saskiat
23.4.-12.5.2021
Ahovaara Enni-Maija, Flink Elli, Eskelinen Terhi, Hartikainen Siiri, Kilpinen Jere, Korsi Eelis, Porttila Sari, Takkala Annika, Tourunen Niko


TURVALLISUUSOHJEET
Kaikissa gallerioissa noudatetaan AVI:n ohjeistuksia kokoontumisrajoituksista sekä sisä- että ulkotiloissa, turvavälejä, käsihygieniaa ja kasvomaskien käyttöä suositellaan. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan gallerioiden sivustoilla.


https://m.facebook.com/Fine-Artists-SAMK-100113458846829/
https://www.instagram.com/fineartistssamk/…
https://fineartists.samk.fi

Karoliina Paappa & Leena Pukki – Toisen nahoissa

YLÄ- & ALAKERTA | 5.4.–20.4.2021

Näyttelyn teokset käsittelevät erilajisten eläinten erilaisia aistimisen tapoja sekä ihmisen tapaa liittää eläimiin antropomorfisia ominaisuuksia.

Esillä on videoteos, joka käsittelee käärmeen infrapunanäköä, installaatio, joka käsittelee koiran tapaa haistaa aikaa, seinämaalaus, joka käsittelee varpusen ultraviolettinäköä sekä videoteos, joka teemana ovat käärmeaiheiset myytit.

Toisen nahoissa on taidetta ja tutkimusta yhdistelevä taideprojekti, jossa käsitellään eri eläinlajien ympäristön havainnointia näköaistin ja muiden aistien kautta.

Projektin aikana toteutetaan erilaisia immersiivisiä teoksia, jotka pohjautuvat eri eläinlajien aisteihin. Ihmisen ja muiden eläinlajien havaintokyvyt poikkeavat toisistaan ja kiinnitämme huomiota erilaisiin asioihin ympäristössä. Katsoja viedään installaatioihin, joissa media- ja maalaustaiteen keinoin on pyritty välittämään ja kuvittelemaan jokin ihmisen aistikyvyn ulkopuolella oleva toisen eläimen aistimus. Tällaisia ovat esimerkiksi infrapunanäkö, ultraviolettinäkö, kaikuluotainaisti ja tarkka hajuaisti.

Projektin ydin on myötätunnon kokemuksen synnyttäminen ja vahvistaminen. Projektissa ihmistä ajatellaan yhtenä eläinlajina, jonka ominaisuuksia verrataan muiden lajien ominaisuuksiin. Toisen nahoissa pyrkii vahvistamaan mahdollisuuksia kunnioittavampaan rinnakkaiselämiseen eri lajien välillä.

Paappa ja Pukki ovat työskennelleet Toisen nahoissa-projektin parissa vuodesta 2018. He ovat aiemmin työskennelleet yhdessä Route Couture-ryhmässä, joka valmisti veistoksellisia asuja ja asusteita yliajettujen eläinten turkiksista.

Toisen nahoissa-projektia ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Avek – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus ja Paulon Säätiö.

Heidi Kilpeläinen – Land of Dreams

ALAKERTA | 13.3.-30.3.2021

Land of Dreams (Satumaa) on video Heidi Kilpeläisen vuosina 2017-2018 toteuttamasta Lauluvastaanotto-performanssiprojektista (Tango Therapy), jolla hän kiersi vastaanottokeskuksissa, sekä sotainvalidien ja leskien kodeissa laulamassa yhdelle ihmiselle kerrallaan. Laulun vastaanottaja sai halutessaan laulaa Kilpeläiselle vastavuoroisesti laulun omalla kielellään. 

Performanssi perustuu kahden ihmisen kohtaamiseen, jolloin melodia toimii kielivaikeuksista huolimatta rajoja rikkovana kommunikointikeinona. 

Land of Dreams videoteoksessa kuulemme sotainvalidien ja leskien muistoja sodasta; esimerkiksi Eino Kinnusen kertomista partisaanimurhista ja evakkoon lähdöstä. Vastaanottokeskusten asukit laulavat Kilpeläiselle omilla kielillään ja kertovat samankaltaisista kokemuksista. Kertomukset ja pienieleiset laulut punoutuvat kokonaisuudeksi, jossa ihmisen läsnäolo, sotien aiheuttamat traumat ja tunteet ovat keskipisteessä.

Koronaepidemian seurauksena maailma on muuttunut ja ihmisten henkilökohtainen tapaaminen on kyseenalaistettu. Nyt varsinkin on hyvä muistaa toisen ihmisen kohtaamisen, läsnäolon, sekä myötätunnon tärkeys. Pandemiasta aiheutuneet rajoitukset herättävät kysymyksiä toisen ihmisen kohtaamisen, läsnäolon, sekä myötätunnon tärkeydestä. Kuinka merkityksellistä  näiden taitojen harjoittaminen on ihmiskunnan evoluutiossa?

Rajatila Galleriassa nähtävä video on yksikanavainen versio 3-kanavaisesta videoinstallaatiosta, joka on ollut esillä Kajaanin taidemuseossa, Beaconsfield Galleriassa Lontoossa, sekä Kiasmassa. Kesto 59 minuuttia.

Projektia ovat tukeneet:Koneen Säätiö, Taiteen Edistämiskeskus, Beaconsfield Gallery, The Finnish Institute in London ja AVEK.

Heidi Kilpeläinen valmistui taiteen maisteriksi Lontoon Central St Martins-taidekoulusta 2004 ja on siitä lähtien tutkinut musiikin ja kuvataiteiden risteyskohtia. Viime vuosina hän on työskennellyt Land of Dreams ja Lauluvastaanotto-performanssiprojektin parissa.

Aiemmin hänen teostensa lähtökohtana on ollut muun muassa ihmisen ja koneen välinen suhde, sekä erilaiset yhteiskunnalliset ja globaalit ongelmat kuten epätasa-arvoisuus. Kilpeläinen painottaa toiminnassaan usein myös vuorovaikutuksellisuutta. 

Hänen töitään ovat esittäneet muun muassa Kajaanin taidemuseo (2019), Beaconsfield-galleria (Lontoo 2016, 2019), Camden Arts Centre (Lontoo 2016), Performa 07 (New York 2007), Nykytaiteen Museo Kiasma (Helsinki 2005, 2019) ja New Contemporaries (Liverpool ja Lontoo, 2004). 

Heidi Kilpeläinen on myös säveltänyt, levyttänyt ja esiintynyt nimellä HK119. Hän on julkaissut kolme albumia musiikkia One Little Indian yhtiölle Lontoossa,  ja esiintynyt kansainvalisesti esimerkiksi Madam JoJo klubilla, Tate-galleriassa, Victoria & Albert -Museossa, ICA:ssa, Casa Da Musicassa, Secret Garden ja Body & Soul -festivaaleilla, sekä Provinssirokissa ja Kiasmassa Suomessa. 

Hän on tehnyt useita Tee-Se-Itse videoita (2003-2013)

Marja Saleva – Medium Sweet Yellow Cocktail With Flirting Flowers And Solid Expectations

YLÄKERTA | 13.3.-30.3.2021

huomaamatta kuva alkaa vuotaa

väri valuu ylös ja alas, sivuille

se ottaa vallan, kunnes –

tapahtumat jähmettyvät reunoilleen, ja tanssinkaltaiset askeleet,

kaiku

kaikki se mitä odotettiin tapahtuvaksi, jää kesken

keltainen meri soi

Medium Sweet Yellow Cocktail With Flirting Flowers And Solid Expectations on installaatio, joka käsittelee romanttista rakkautta, siihen liittyviä odotuksia ja pettymyksiä, ulkopuolisuuden tunnetta parisuhdekeskeisessä yhteiskunnassa. Se on epäonnistunut pariutumisriitti, yhteen hetkeen pysäytetty panoraamakuva, jossa koettu ja kuviteltu, tapahtunut ja tapahtumatta jäänyt, voivat sekoittua.

Installaatio levittäytyy kahdelle seinälle ja koostuu eri materiaaleille tulostetuista ja eri muotoon leikatuista valokuvista. Kuvat ovat alunperin dokumentaarisia, snapshot-tyylisiä otoksia, joita on muokattu käyttämällä erilaisia digitaalisia manipulaatioita ja kollaasitekniikkaa. Yhdessä ne muodostavat yhden kuvan, kolmiulotteisen kollaasin, jonka sisään voi kävellä.

Installaatio on eräänlainen keskeneräinen rakennelma, kuin jonkin tekeillä olevan, kuvitteellisen elokuvan lavaste ja siinä tapahtuva kohtaus. Mahdollisuus ja alusta tarinalle. Kuva sekä jatkuu että jää kesken, hajoaa ja rakentuu uudelleen yhtä aikaa. Kuva-aiheena on juhla, pariutumisen potentiaalinen tapahtumapaikka. Ihmiset ovat siinä umpeen väritettyjä, anonyymejä hahmoja. Lähes kaikki on paisutettu todellista kokoa suuremmaksi. Kuin normi tai odotus, joka kasvaa pakkomielteeksi, kuvaksi josta ei pääse irti.

Marja Saleva on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta 2013 ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta 2001. Hän on julkaissut valokuvakirjan, tuhansia kuvia sisältävän online-teoksen ja osallistunut useisiin näyttelyihin. Medium Sweet Yellow Cocktail With Flirting Flowers And Solid Expectations on hänen kolmas yksityisnäyttelynsä.

Antti Tolvi – For 50hz & Resonare

YLÄ- & ALAKERTA | 20.2-9.3.2021

YLÄKERTA

For 50hz

Teos kutsuu havaitsemaan joka päiväisiä tuntemuksia uudella tavalla. Huminoita, suhinoita, kohinoita, tuulenvireitä, rytmejä jne. Asioita joita koemme jatkuvasti mutta joihin emme juurikaan kiinnitä huomiota. Teos ehdottaa uutta tapaa kuunnella ja tuntea. Oppia kuulemaan arjessa ympärillämme olevaa, nautintoa ja inspiraatiota tarjoavaa jatkuvaa sinfoniaa.

For 50hz rakentuu töpsölistä tulevan 50hz sävelkorkeuden ympärille. Materiaalina 50hz, ilmavirtaukset ja siniaallot. Äänilähteinä toimivat neljä midi-ohjattua tuuletinta ja kaiuttimet.

Yhtenä inspiraationa teokselle on ollut Xiang (tuoksu) Qigong harjoitukset. Xiang Qigongissa luodaan käsillä hentoja ilmavirtoja kehon ympärille.

ALAKERTA

Resonare

Resonanssi eli myötävärähtely on fysiikan ilmiö. Värähtelykykyinen systeemi on resonanssissa, kun siihen vaikuttaa ulkopuolinen voima, jonka vaihtelun taajuus on sama tai lähes sama kuin järjestelmän ominaisvärähtelytaajuus. Resonanssi voimistaa värähtelyn erityisen suureksi.

Teos koetaan matalaa väreilyä tuottavasta äänisängystä käsin. Bass shakereillä soimaan saatu sänky saa kehon kauttaaltaan resonoimaan.

Resonare tutkii resonanssia laajimmassa mahdollisessa kuvassa. Kosmologisista resonansseista aina mielen äärimmäisen herkkiin resonaatiohin. On luonnollista ajatella että pohjimmiltaan nämä kaikki resonoivat samaa isoa harmoniaa keskenään.

Bio

Antti Tolvi (s.1977, Paneliassa) on äänitaiteilija ja säveltäjä Kemiönsaarelta. Antti on ollut yksi keskeisimpiä nimiä Suomen underground kentällä vuodesta 2002 lähtien. Antti on esittänyt yli 300 konserttia / performanssia kolmella mantereella. Antilta on julkaisut 14 soolo levyä ja Antti on ollut yli 50:llä levyllä soittajana ja/tai säveltäjänä. Ääni-installaatioita on ollut esillä laajasti ympäri Suomea. Antti on myös säveltänyt, käsikirjoittanut ja esiintynyt tanssi- ja lastenteatteri esityksissä. Kiilan Äänipäivät äänitaidefestivaalia Antti on järjestänyt vuosittain vuodesta 2014 lähtien.

Matti Närekangas – Enkeli Metrossa

YLÄKERTA | 30.1.-16.2.2021

Galleria Rajatilaan avautuvassa Enkeli Metrossa yksityisnäyttelyssä on esillä Matti Närekankaan uusia öljyvärimaalauksia. Maalausten lähtökohtana on ollut Närekankaan omat nuoruuden kokemukset Itä-Helsingin lähiöissä. Teosten melankoliset hahmot elävät saman ostoskeskuksen ympärillä pysähtyneinä aikaan, jossa kaikki on jatkuvassa muutoksessa.Närekangas on teoksia tehdessään ollut inspiroitunut 70-90 luvun scifielokuvista, freejazzista, goottirockista sekä Goethen väriopista. Inspiraation lähteet ovat toimineet porttina Närekankaan omille muistoille. Hänelle musiikki toimii samalla tavalla kuin värit. Goethen mukaan ”Värit ovat valon kärsimystä sekä nautintoa.”


Matti Närekangas on Pekka Halosen Akatemiasta vuonna 2020 valmistunut Itä-Helsinkiläinen kuvataiteilija. Närekangas työskentelee laaja-alaisesti kuvataiteen, videotaiteen, sarjakuvataiteen sekä musiikin parissa. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttely (2018) ”365 kuvaa Cheekistä” oli esillä Helsingissä ja se saavutti suurta huomiota somessa sekä uutismediassa.

Henriikka Pöllänen – Luxury Problems

ALAKERTA | 30.1.-16.2.2021

Näyttely Luxury Problems käsittelee tyhjyyden tunnetta runsauden keskellä. Työt kuvaavat mielen eri kerroksia, jossa todellisuuden ja kuvitteellisen maailman rajapinta häilyy. Se luo sadunomaista tarinaa maisemalliseen kuvaan. Teemat muuttuvat unien ja fantasioiden maailmaksi, jossa on viitteitä populaarikulttuuriin sekä historiallisiin ja ajankohtaisiin tapahtumiin. Kuvat muodostavat kertomuksen ajastamme, pohtien kysymyksiä nykyihmisen tilasta, suhteestamme kulutukseen, ympäristöön ja muihin ihmisiin.
Maalaukset muodostuvat päällekkäisistä kerroksista, jotka sulautuvat ja limittyvät yhteen leikitellen samalla maalausjäljen expressiivisyydellä. Teosten visuaalinen kylläisyys rytmittää yksityiskohdat osaksi kokonaisuutta luoden maisemallisen kuvapinnan, jossa rytmillisyys nuosee yksityiskohtien yläpuolelle.

Henriikka Pöllänen on taiteilija ja muotoilija joka on työskentelee maalausten ja lasimateriaalin parissa. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.

Mirkka Suokas & Rita Pulkkinen – PULP

YLÄKERTA | 9.1.-26.1.2021

Mirkka Suokkaan ja Rita Pulkkisen PULP (Hedelmäliha) Galleria rajatilassa.

Näyttely on saanut inspiraationsa hedelmistä ja niihin liittyvästä symboliikasta, joita käsitellään eri lähtökohdista. Vuoden 2020 aikana toteutetuissa teoksissa on lähestytty vanitas- ja memento mori -maalausten tematiikkaa tuoden käsitettä nykyaikaiseen kontekstiin. Näyttely koostuu monin tekniikoin mehustetuista teoksista, joissa materiaaleina yhdistyvät muun muassa kierrätysmateriaalit, tekstiilit sekä kuivatut hedelmät. Käyttämällä hedelmiä teosmateriaaleina taiteilijat haluavat kommentoida hedelmien ylituotantoa ja siitä väistämättä aiheutuvaa hävikkiä.

Mirkka Suokas ja Rita Pulkkinen ovat kuvataiteilijoita, joiden taiteessa yhdistyy erilaiset käsityön, korun ja veiston tekniikat. Molempien taiteilijoiden teoksissa on vahvasti läsnä kehollisuus. Taiteilijoiden yhteistyö on alkanut heidän opiskellessaan Saimaan ammattikorkeakoulussa, Suokas pääaineenaan korutaide ja Pulkkisella kuvanveisto.

Laura Pajunen – Sunnuntaineuroosi

ALAKERTA | 9.1.-26.1.2021

“Sunday neurosis, that kind of depression which afflicts people who become aware of the lack of content in their lives when the rush of the busy week is over and the void within themselves becomes manifest.” ―Viktor E. Frankl, Man’s Search for Meaning, 1946

Sunnuntaineuroosi (toisilla nimillä sunnuntaiahdistus tai sunnuntaimasis) kuvaa sitä ahdistavaa, levottomaksi tekevää tyhjää oloa, joka iskee arkiviikon kiireiden jälkeen kun olisi aika rentoutua. Arjen ahdingosta inspiraatiota ammentanut maalaussarja esittää passiivisia, näennäisen seesteisesti lepääviä ihmishahmoja, hitusen surrealistisissa tunnelmissa.

Maalaussarja sai alkunsa taiteilijan omakohtaisten arjen tyhjyyden kokemuksesta, sen sietämisestä, ymmärtämisestä ja ylittämisestä, mutta teoksissa käsitellään myös arjessa jaksamisen ja elämän mielekkyyden kokemisen kannalta merkittäviä arvoja: lepoa ja omaa aikaa.

Maalaukset ovat valokuviin pohjautuvien arkisten hetkien rekonstruointeja. Iso osa teosten ilmaisusta syntyy semi realistisesta, mutta kokeilevasta ja tunneilmaisua painottavasta värimaailmasta. Sunnuntaineuroosi on kaksoisnäyttely, jonka toinen osa on Espoossa. Siinä missä Espoon näyttelyn teokset ovat vielä tyyneyden ja rauhan rajapinnan paremmalla puolella, kuvaavat Galleria Rajatilaan valikoidut teokset hetkiä, joissa arjen ahdinko ja paine kasautuvat päälle.

Laura Pajunen (1992, Ylöjärvi) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta keväällä 2019. Lisäksi hän on suorittanut sarjakuvailmaisun ja animaation sivuaineet. Valmistumisensa jälkeen Pajunen on työskennellyt viimeiset puolitoista vuotta pääsääntöisesti öljyvärimaalaamisen parissa. Hän on myynyt teoksia yksityiskokoelmiin ja osallistunut useaan ryhmänäyttelyyn. Ensimmäiset soolonäyttelyt onkin vielä vasta ½ pitkin vuotta 2021.