Alakerta | 2/7/2016-19/7/2016
”Elävän organismin ja ympäristön välillä ei ole mitään tarkkaa rajaa. Eliö ja ympäristö ovat yhtä, aivan kuten eliön osat ja toiminta ovat yhtä siinä mielessä, että emme voi erottaa niitä muuttumattomina, emmekä siten voi ymmärtää tai tutkia yhtä erillään toisesta. Tosiasiassa emme voi erottaa normaalia elävää rakennetta sen normaalista ympäristöstä, emmekä siten voi sanoa, missä elävä rakenne päättyy ja ympäristö alkaa.”
–J.S. Haldane
Pauliina Heinänen käsittelee teoskokonaisuudessaan identiteettiä, yksilöllisyyttä ja yksilön suhdetta ympäröivään maailmaan. Lähtökohtana ovat kysymykset olevaisuudesta ja minästä. Mikä “minä“ on, jos yksilön kehossa on enemmän ulkoisia bakteereita, kuin yksilön omaa dna:ta? Onko perimmäistä, pysyvää minuutta olemassa, vai onko se kulttuurinen konstruktio, kuvitelma jostain? Heinänen valottaa kehollisten ja performatiivisten video- ja valokuvateosten kautta omaa suhdettaan näihin kysymyksiin; kohtaa ja kätkee itsensä, kääntää katseen ulkopuolelta sisäänpäin.
Pauliina Heinänen (s.1992) on valokuva- ja videotaiteilija, joka hyödyntää työskentelyssään sekä tieteellisiä ja filosofisia lähtökohtia, että henkilökohtaista kokemustaan. Hänen teoksiaan yhdistävät kysymykset ihmisen maailmankuvasta: siitä, miten kohtaamme luonnon, toiset ihmiset ja itsemme. Hän on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista, ja jatkaa taiteen maisteriopintoihin Aalto-yliopistoon syksyllä 2016.
Heinäsen työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus, Varsinais-Suomen taidetoimikunta.