Sanni Saari

ALAKERTA |12.7.–17.7.2019

Simulated Travel on tilaan sijoittuva video- ja ääni-installaatio. Installaatio on matkaamista simuloiva pakopaikka, joka liikkuvan kuvan kautta tarkastelee visuaalisen kokemuksen tallentumista muistiin.

Paananen&Ulvila

YLÄKERTA |5.7.–10.7.2019

Paanasen&Ulvilan työskentelyn pohjana ovat heidän eronsa kuvataiteilijoina. Paananen maalaa esittäviä, mustavalkoisia teoksia, Ulvila taas väririkkaita, abstrakteja teoksia. Yhteistyön lopputulos on kuitenkin yllättävän yhtenäinen. Tässä on teoksien ydin – yhteistyöstä syntyy ikään kuin kolmas taiteilija, joka on selkeästi molempien elementeistä koottu, mutta silti omanlaisensa. Teemallisesti teokset muodostavat oman sisäisen maailmansa, jossa esille nousee kysymyksiä yksilön voimasta, yhteisöllisyydestä ja arjen heikkouden hetkistä.

Timo Bredenberg

YLÄKERTA |28.6.–3.7.2019

Timo Bredenberg (s. 1984) on tamperelainen kuvataiteilija, joka työskentelee erityisesti digitaalisten medioiden parissa. Hänen viimeisimmät teoksensa ovat käsitelleet työn ja talouden murrosta spekulatiivisen fiktion keinoin.

Mia Saharla

ALAKERTA |28.6.–3.7.2019

Mia Saharla (s.1983) tutkii töissään maalauksen laajentunutta olemusta. Hänen työskentelynsä on vahvasti prosessilähtöistä. Saharla on laskostanut ja taitellut kangasta osana työskentelyprosessia ja teoksiin muodostuu erilaisia tiloja: sisään- ja ulospäin sekä pinnassa maalauseleiden väliin.

Verna Joki – Kolumbuksen silmä

YLÄKERTA |1.6.–18.6.2019

[T]his two-room apartment with kitchen and bath launched into orbit
– Jean Baudrillard

Ilman ihmistä suoritettavat avaruuslennot olisivat huomattavasti halvempia ja tehokkaampia tapoja kerätä tietoa. Avaruusohjelmissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä tiedon kerryttämisestä, vaan aina myös avaruuden valloittamisesta ja sellaisena niissä voi nähdä paljon kolonialistisia kaikuja. Ihmiskeholla avaruudessa on erityinen merkityksensä. Kehon liikkuminen tilassa on tilan ottamista haltuun. Astronautin keho avaruudessa rinnastuu valloittajan kehoon kartoittamattomassa erämaassa. Avaruudessa muovautuu käsitys siitä, mitä tarkoittaa olla ihminen. Avaruuden valloittavista kehoista tulee ihmisyyden mitta.

Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää Maata. Se kiertää Maan usean kerran Maan vuorokauden aikana. Se on pysyvästi miehitetty. Parhaillaan siellä on 59. retkikunta. Kansainvälisellä avaruusasemalla on kamerat, jotka kuvaavat jatkuvasti maapalloa. Kuvaa Maahan lähettävät kamerat sijaitsevat aseman Columbus-nimisessä osassa. Tämän lähetyksen ympärille kietoutuva koululaisille suunnattu ohjelma on nimeltään Columbus Eye, Kolumbuksen silmä.

Näyttely koostuu hiili-, öljypastelli- ja mustepiirroksista sekä audioesseestä. Joki on piirtänyt Helsingin Torkkelinmäen Pengerpuistossa ollessaan Lenni-koiran kanssa tähyilemässä ISS-asemaa. Toinen sarja piirroksia on moduulimaisia sisätiloja: viemme Maata mukailevan elinympäristön mukanamme avaruuteen sen sijaan, että muokkaisimme ihmiskehoa paremmin sopimaan avaruuden olosuhteisiin. Audioessee pohdiskelee postkolonialistisista lähtökohdista ihmiskehon ja avaruuden teemaa.

ISS-aseman voi löytää taivaalta myös näyttelyn aikana. Näkyvyystiedot päivittyvät Yhdysvaltain avaruushallinon sivulle https://spotthestation.nasa.gov/home.cfm.

Suoraa lähetystä ISS-asemalta voi seurata internetistä: https://eol.jsc.nasa.gov/ESRS/HDEV/

Verna Joki (s. 1988) on Tampereella syntynyt kuvataiteilija. Hän viimeistelee opintojaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisteriohjelmassa. Joen edelliset yksityisnäyttelyt olivat Helsingissä Galleria Lapinlahdessa (2018) ja Hippolyte Studiossa (2019). Hänen seuraava näyttelynsä on Lahdessa Galleria Uudessa Kipinässä yhdessä runoilija Henrik Pathiranen kanssa. Joen teoksia löytyy Valtion taidekokoelmista.

Henna Tyrvänen – After Everything is Gone

ALAKERTA |1.6.–18.6.2019

”Aikalisä.” -näyttely tuo esille kokonaisuuden piirustuksia sekä keraamisia veistoksia, jossa keskeisenä ihmisyys, olemassaolo sekä ajan suhteellisuus. Näyttely on myös eräänlainen symbolinen välipysäkki taiteilijalle – pysähdys kiireestä ja suorituksista.

Annina Kettunen on valmistunut Kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta keväällä 2017 pääaineenaan kuvanveisto, mutta piirtäminen etenkin suuressa skaalassa on ollut myös iso osa taiteellista työskentelyä. Kettunen on kotoisin Nurmeksesta,
tällä hetkellä hän asuu ja työskentelee Imatralla.



finalFINALversion1.jpg


YLÄ- & ALAKERTA |10.5.–28.5.2019

Tampereella avautuu 18.5.2019 SAMK, Kuvataide Kankaanpään lopputyönäyttely finalFINALversion1.jpg. Näyttelyt pidetään kolmessa näyttelytilassa: Galleria Rajatilassa, Galleria Saskiassa ja Taidekeskus Mältinrannassa.

Lopputyönäyttelyyn tulee teoksia 25:ltä valmistuvalta kuvataiteilijalta, joista Galleria Rajatilaan saapuu seuraavat:
Arttu Isotalo, Emili Hellman, Jenni Välikangas, Marika Minkkinen ja Reetta Kallio. Taiteilijat on valikoitu kolmeen Tampereen keskustassa sijaitsevaan näyttelytilaan. Perinteisten menetelmien lisäksi näyttelyn taiteilijat ovat hyödyntäneet sekatekniikkaa, installaatioita ja videotaidetta.

Jokainen tekijä on keskittynyt omaan aiheeseensa ja siitä muodostuvaan teossarjaansa. Toistuvia ajankohtaisia teemoja ovat ympäristökysymykset, kuolemaa ja yleistä epävarmuutta toistava dystopinen tulevaisuus, henkilökohtaisten ongelmien käsittelyä, toksisen maskuliinisuuden pohdintaa ja digitalisaation murroksessa havainnollistettua yhteiskuntaa. Synkkiä aiheita käsitellään useissa tapauksissa huumorin kautta tai jopa maanisesti, kuitenkin usein ironiaa vältellen.

Kaikkien murheellisien aiheiden vastapainoksi näyttelyistä löytyy myös paljon voimaannuttavaa, värikästä ja tulevaisuuden uskoa pursuavaa taidetta, sekä vahvaa naiseutta käsitteleviä teoksia.

Valmistuvia taiteilijoita ovat ohjanneet taiteilijat:
Paula Ollikainen – Taidemaalaus
Laura Könönen – Kuvanveisto
Pilvi Ojala – Taidegrafiikka ja piirustus
Leena Kela – Performanssitaide

Näyttelyiden yhteinen avajaiskierros vietetään perjantaina 17.5.2019.
Klo 16 Galleria Saskia
Klo 17 Galleria Rajatila
Klo 18-20 Taidekeskus Mältinranta
Avajaiskierroksen lisäksi Galleria Rajatilassa vietetään omat avajaiset 10.5. klo 18:00–20:00.

Annina Kettunen — Aikalisä

ALAKERTA |20.4.–7.5.2019

”Aikalisä.” -näyttely tuo esille kokonaisuuden piirustuksia sekä keraamisia veistoksia, jossa keskeisenä ihmisyys, olemassaolo sekä ajan suhteellisuus. Näyttely on myös eräänlainen symbolinen välipysäkki taiteilijalle – pysähdys kiireestä ja suorituksista.

Annina Kettunen on valmistunut Kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta keväällä 2017 pääaineenaan kuvanveisto, mutta piirtäminen etenkin suuressa skaalassa on ollut myös iso osa taiteellista työskentelyä. Kettunen on kotoisin Nurmeksesta,
tällä hetkellä hän asuu ja työskentelee Imatralla.

Eira ja Vera Enkvist — Utu

ALAKERTA |20.4.–7.5.2019

Utu on siskojen Vera ja Eira Enkvistin yhteisnäyttely. Utu käsittelee valoa ja sumua, ja kykyämme nähdä asioita selkeästi. Utu kaunistaa maailmaa, mutta rajoittaa myös näkökenttäämme ja hämärtää näkyvyyttä. Ehkä myös hämärtää meidän todellisuuden tajua.

Sarjassa Till the Sun Goes Down (2018) Vera Enkvist käsittelee sumuisen auringonlaskun valoa ja värejä. Kolmen sarjan teoksissa näkyy auringonlaskun eri vaiheet ja vivahteet. Kyse on mieleen painuneista hetkistä. Ihailemme auringonlaskun värejä, mutta kuinka suuri osa väreistä syntyykin ihmiskunnan aiheuttamista saasteista? Sarjaan kuuluu Timidity, Flare Up ja Glowing.

Blurry (Vera Enkvist 2019) on sumuinen metsä. Siinä yhdistyy luonnon kauneus ja katoavuuden tunne. Luonnossa ei ole rajana kuin mielikuvitus. Ei ole seiniä tai rajoitteita. Siellä voimme tuntea olomme pieniksi, mutta teoillamme on kuitenkin sille suuri vaikutus.

In the Morning (2018) on Eira Enkvistin ensimmäinen video teemana vuodenajat. Videon vuodenaika on kesä. Suomalainen luonto on tunnettu siitä että se on erittäin kaunis. Suomen luonnossa vastakohtia ovat pimeät talvet ja valoisat kesät. Mielelle voi olla yhtä raskasta että on koko ajan valoisaa kun että on koko ajan pimeää. Yötön yö tuntuu erilaiselta, melkein luonnottomalta, se herättää ajatuksia ja valvottaa.

Jatkaen teemalla vuodenajat Ground Clouds (2018) käsittelee syksyä. Syksy vaikuttaa monella eri tapaa mielialaamme. Se on sateen, kirkkaiden värien, maatumisen, usvan ja myrskyjen aikaa. Viime vuosina myrskyjen voimakkuus on yltynyt. Sää ylipäänsä on ollut enemmän arvaamatonta. Me tunnemme itsemme pieniksi ja voimattomiksi, mutta yhdessä voisimme tehdä jotakin tulevaisuuden hyväksi. Ihmiskunta on hieman eksyksissä, ja on vaikeaa erottaa mikä on oikein ja mikä on väärin. Helpointa on pysyä omassa kuplassaan. Molemmassa videossa esiintyy Vera Enkvist.

Vera Enkvist (1994) on Kankaanpäästä kuvataiteilijaksi valmistunut taidemaalari. Hänen pääsääntöiset tekniikkansa ovat akvarelli- ja akryylimaalaus. Vera Enkvistin inspiraation lähteet ovat luonto, väri ja valo, sekä esittävässä muodossa että abstraktissa muodossa. Myös ihmisiä hän maalaa ja piirtää mielellään painottaen silloin ilmeitä ja eleitä.

Eira Enkvist (1986) on Belgiassa maisteriksi opiskellut video- ja installaatiotaiteilija. Hänen työnsä ovat maalauksellisia lyhytelokuvia ja Expanded Documentary- tyyppisiä videoita. Dokumenttielokuvat pohjautuvat laadullisiin haastatteluihin ja haastateltujen ihmisten tarinoihin. Maalaukselliset lyhytelokuvat ovat luonto-teemaisia luontoon, ja ne ovat mykkiä, ilman selkeää tarinaa. Tarinaa tärkeämpi on tunne. Teokset esitetään installaatioina, mutta yksinkertaisesti. Nyt työn alla ovat vuodenaikoihin pohjautuvat teokset, joista valmiina on In the Morning ja Ground Clouds.

Topi Juntunen – Kuilu

YLÄKERTA | 30.3.–16.4.2019

Näyttelyn teokset liittyvät kokonaisuuteen, jossa olen pyrkinyt purkamaan ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen liittyviä kysymyksiä maalauksen keinoin. Maalausteni taustalla ovat erilaiset mahdottomuudet joita ihmisen ja luonnon kohtaamisiin liittyy, sekä tietty etäisyys ja välitteisyys jonka päästä olemme pakotettuja tarkastelemaan ympäröivää maailmaa.

Olen kuvannut metsänreunoissa ja polkujen varsilla, jonkinlaisessa välitilassa kasvavia puita ja pensaita yöllä salamavalon avulla. Kasviaiheet rinnastuvat ihmisfiguuria esittäviin maalauksiin, joissa fyysinen läsnäolo yhdistyy kontekstin ja identiteetin puuttumiseen. Kasvit ottavat ihmiskehon paikan maalauksen keskustassa, samalla kun ihmiskeho pakenee kasvottomuuteen ja lähestyy mykkää kasvien maailmaa. Luonto näyttäytyy paikkana jossa yksilöyden paine helpottaa, mutta jossa ihminen samalla menettää jotain itsestään suhteessa muihin.

Viimeisimmissä maalauksissani kuvaamani maisema alkaa hajota. Kuvan pinta aktivoituu ja alkuperäisyyden illuusio murenee maalauksen paljastaessa todellisuuden tuottamiseen osallistuvat lähtökohtansa.

Topi Juntunen (s. 1986 Suomussalmi) on valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden Taideinstituutista vuonna 2011. Tämän jälkeen hän on työskennellyt sekä itsenäisenä taiteilijana että osana taiteilijaryhmä Hydraa. Tällä hetkellä hän suorittaa maisteriopintojaan Kuvataideakatemiassa Helsingissä.