Metsä Vastaa – Teemanäyttely Avoin haku/Open call

Rajataide ry kutsuu taiteilijoita osallistumaan Galleria Muuntotilassa kesällä 11.6.-3.7.2022 järjestettävän teemanäyttelyn Metsä vastaa avoimeen hakuun. 

______ 

Jos metsä vastaa kuin sinne huutaa, mitä me metsälle sanomme, mitä kuulemme vastaukseksi?

Metsä on moniulotteinen. Ihmisen muovaama mutta luonnollinen, kaikille kuuluva mutta jonkun omistama. Arkisen ja villin rajamailla.

Näyttelyn tavoitteena on kokonaisuus joka tarkastelee metsää niin läheltä kuin kaukaa, antaen läpileikkausta miten metsä nykyajassa voi meille taiteen keinoin näyttäytyä. Teeman tulkintaa voi lähestyä vapaasti, niin henkilökohtaisesta lähtökohdasta kuin myös metsään liittyvistä kulttuurisista teemoista. 

______

Näyttelyyn voi ehdottaa valmista teosta tai teossuunnitelmaa. Voit ehdottaa myös useampaa teosta. Teosten tekovuodella ei ole väliä.  Vähintään puolet valittavista taiteilijoista valitaan Rajataide ry:n jäsenistä. Näyttelyn kuraattorina toimii kuvataiteilija Sanni Weckman. 

Lähetä oheiset materiaalit 20.4. klo 23.59 mennessä osoitteeseen teemanayttely.metsavastaa@gmail.com:

– vapaamuotoinen teosehdotus tai työsuunnitelma (max. noin A4)
– mahdollinen teoskuva / luonnoksia
– taiteilijan cv, mukana yhteystiedot
– portfolio: linkki nettisivuille
 tai teosnäytteet liitteenä (max. 5 teosta PDF:nä)
– video-/äänitiedostot linkin kautta

Myös oheistapahtumia näyttelyn yhteyteen on mahdollista ehdottaa.

Hakijoille ilmoitetaan valinnoista viimeistään 26.4. Taiteilija vastaa itse teoskuljetuksista.

Lisätietoa näyttelytilasta:

https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/hiedanrannan-kulttuuri/galleria-muuntotila.html

Mahdolliset kysymykset: teemanayttely.metsavastaa@gmail.com

____________

In english

OPEN CALL 
Metsä vastaa -group exhibition

Rajataide association invites artists to apply for the exhibition Metsä vastaa (eng. The forest will answer), which will be held from 11th of June to 3rd of July 2022 at Galleria Muuntotila, Tampere, Finland. 

______

Finnish proverb says “the forest will answer as one shouts into it”. If that is the case, what do we say into the forest, what will we hear as a response? 

Forest is multidimensional. Molded by humans but still natural, space open for everyone while owned by somebody. It lingers in the liminal space between the everyday and the wild.

The exhibition aims to explore the forest both near and far, giving a cross-section of how forests can be seen by means of art in the present day. The interpretation of the theme can be approached freely, both from a personal point of view as well as from cultural themes related to the forest.

______

You can propose either an existing artwork or a work plan for the exhibition. The year of production is not limited and you can submit multiple works. At least half of the selected artists are selected from the members of Rajataide ry. The curator of the exhibition is visual artist Sanni Weckman.

Send the attached materials by the deadline 20th of April 11:59 p.m to teemanayttely.metsavastaa@gmail.com

– free-form work proposal or work plan (max. approx. A4)
– possible images / sketches
– artist’s CV, including contact information
– either a link to portfolio/web page
  or samples of works (max. 5 works in one pdf)
– video / audio files via link

It is also possible to suggest side events in connection with the exhibition.

Applicants will be notified of the selections on 26th of April. The artist is responsible for transporting the art works.

Pictures and floor plan of the exhibition space:
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/hiedanrannan-kulttuuri/galleria-muuntotila.html

Texts about the space unfortunately only in finnish, please email possible questions regarding that or other issues to: teemanayttely.metsavastaa@gmail.com

Mirva Niskanen – IRTI

YLÄKERTA | 29.1.-15.2.2022

Olen Vihdistä Tampereelle Kankaanpään kautta muuttanut kuvataiteilija, ja ilmennän ympäröivää maailmaa abstraktein maalauksin.
Teoksissa pääasiallisena työvälineenä on kuulakärkikynä, jonka käyttäminen maalauksissa sai muutama vuosi sitten alkunsa kirjoittamalla. Ajatusten kirjoittaminen muuttui hieman fanaattiseksikin viivan piirtämiseksi, ja viivan tutkiminen ja värikerrokset muokkautuivat maalauksiksi.

Ajattelen teokset kuvaksi kirjoitetuiksi kertomuksiksi, jotka ovat alkuperäisestä minimalistisuudestaan muuntautuneet ja ottaneet vaikutteita ympäristöstä. Olen vasta hiljattain tamperelaistunut, eikä se ole pienemmältä paikkakunnalta kotoisin olevalle itsestäänselvyys. Olen oppinut tarkastelemaan ympäristöä uudella tavalla ja päivittänyt esteettistä silmääni.
Aiheet teosten takana ovat vallitsevassa maailman- ja elämäntilanteessa hieman synkkiä. Olen yrittänyt tehdä kivoja ja kauniita asioita, mutta teosten aiheet palaavat aina tietynlaiseen melankoliaan. Työt kertovat virheistä, uudistumisesta ja irti päästämisestä. Katumus on turhaa, oppiminen välttämätöntä.

Inspiraation lähteinä minulle ovat toimineet kodin tekstiilit, sähkökaapit, maalauksen erilaiset pohjaratkaisut, materiaalit sekä niiden yhdisteleminen ja muokkaaminen. Ympäristön vaikutus mieleen ja siten taiteeseen on innoittanut tekemistä. On helpompi huomata muutokset taiteessa kuin mielessä ja käyttäytymisessä. Konkretia teoksissa selkeyttää abstraktia mieltä.

Parhaimmillani työhuoneella olen kuin lapsi leikkimässä. Eikä leikkejä tarvitse siivota heti leikin päätyttyä pois, vaan leikkiin voi, ja pitääkin palata. Teokset syntyvät hitaasti ja niiden kanssa on vietettävä aikaa.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Marika Lahdenperä – Pinnan alla

ALAKERTA | 29.1.-15.2.2022

Galleria Rajatilan alakerran näyttelyssä tullaan näkemään Marika Lahdenperän vesivärimaalauksia, joiden kohdalla hän on pohtinut suhdettaan veteen ja sen pintaan. Lahdenperä pelkää merien ja järvien salaista elämää. Pinnan alle painuneena hän tuntee usein pakokauhua. Maalauksen kautta hän on pystynyt päästämään tästä tunteesta eroon ja keskittymään kokemuksen kauneuteen, kuten valon taipumiseen veden pinnalla.

Lahdenperä haluaa luoda kokemuksen vedenalaisesta maailmasta, jonne laskeudutaan Galleria Rajatilan portaita pitkin. Vedenalaisuus vaikuttaa ihmisen aisteihin, tällöin on pakko elää vain hetkessä. Lahdenperä haluaa näyttää, miten vähällä vesivärimaalaus voi olla paljon. Vesivärien ja paperin luonne on itsepäistä ja herkkää, mutta värien kerrostuksella ja paperin tuomilla mahdollisuuksilla se voi olla myös massiivista, väkivaltaista, värikästä ja kiehtovaa. Näyttely vapauttaa ajatukset veteen ja sen väreihin liitettävistä rajoista, kuten myös vesivärimaalauksesta.

Marika Lahdenperä on syntynyt vuonna 1998 Helsingissä. Lahdenperä valmistui vuoden 2021 keväällä taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta, jonka jälkeen hän muutti työskentelemään Tampereelle. Lopputyönäyttely pidettiin Kaapelitehtaan Puristamossa 22.5.- 6.6.2021.

Ninni Luhtasaari — Lillumista


Galleria Muuntotila | 1.11.-23.11.2019


Ninni Luhtasaari — Lillumista

Hortonomiopiskelijat ovat unohtuneet päiväunille.
Rinnan päälle laskeutunut aave alkaa ohjailla unen suuntaa, vaikka herätyskello soi jo.

Ninni Luhtasaaren teosten maailmankuva perustuu pinnalle ryöppyävään primitiivisyyteen.
Riisumalla ilmaisusta osoittelevat elementit, sörkitään ihmisen ja eläimen välille keksittyä rajapintaa. Kömpelön villiä lillumista.
Lohtu löytyy usein vahingossa, tiedostamatta. Rakkaus elämään leviää alitajunnasta toiseen, kuin sienirihmasto. Näyttelyssä nähdään keramiikkaa, viherkasveja, suihkulähteitä sekä käsin kirjottuja tekstiiliteoksia. Lempeiden linssien läpi tarkastellaan hämmennystä, häpeää ja kosketusta.
Olemme kaikesta huolimatta osa kokonaisuutta, sillä bakteerit tarvitsevat isäntiään.

Tamperelaisen kuvataiteilija-muusikon veistoksia, kirjontaa ja installaatioita on nähty muun muassa useissa yksityisnäyttelyissä, Tampereen taidemuseolla, Mäntän kuvataideviikoilla sekä Ars Auttoisilla. Luhtasaari on myös osa helsinkiläis-tamperelais-savonlinnalaista Sexy Sexy Lover – taiteilijaryhmää. Muusikkona hän esiintyy suosikkiyhtyeissä Jari Raaste, Maria ja Marsialaiset, Ninni Forever Band, Pintandwefall ja Risto.



Galleria Muuntotila
Lielahden kartano
Tehdaskartanonkatu 38 (Lielahdenkatu 10-12)
33400 Tampere
muuntotila@gmail.com

Aukioloajat:
Ti-Pe: 10-16
La: 11-16
Ma ja Su suljettu

Juuso Joutsi & Jussi Meuronen: Armo

Yläkerta | 18.2. – 7.3.2017

Prosessissa oleminen poistamattomana osana oman itsen ja ympäristön käsittelyä. Konkreettinen, fyysinen teko. Yksilön kokemuksen projektio itseensä, Noema.

Maalaus tekona muodostuu näyttelyn rungoksi, jonka ympärille koko tilaan laajeneva teos, installaatio, muodostuu. Kahden tekijän työt kommunikoivat, muodostavat uutta. Osansa kokonaisuudessa ottaa myös ääni eräänlaisena kommenttina. Prosessi itsessään yksilön kehityksessä on ollut molemmille tekijöille oleellinen kuvataiteessa. Miten teko ja ilmiö muodostavat kuvan, joka kertoo kokemuksesta ja yhtälailla yksilön paikasta kokonaisuudessa. Tekeminen ennen kaikkea, lopputulosta tärkeämpänä.

Joutsi ja Meuronen ovat valmistuneet Taidekoulu Maasta samalta vuosikurssilta 2010 ja ovat siitä asti toimineet osana RIVO-kollektiivia. Meuronen valmistui keväällä 2016 kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta. Molemmat asuvat ja työskentelevät Helsingissä.

Näyttelyn avajaisissa kuullaan Tamperelaisen Ailigaš -yhtyeen improvisoitu ääniteos, jonka tallenne jää näyttelyn ajaksi kuultavaksi galleriaan.

 

Veera Inkeri & Heidi Katajamäki – Jää erillä

Yläkerta | 28.1. -14.2.2017

Veera Inkerin ja Heidi Katajamäen yhteisnäyttely Jää erillä on tilallinen näyttely, joka syntyy prosessin kautta Galleria Rajatilan yläkertaan. Teokset ovat suunniteltu suoraan Rajatilaan, ja lopulliseen muotonsa ne tulevat saamaan kun Katajamäki ja Inkeri installoivat teoksensa näyttelyripustuksessa suoraan tilaan. Jää erillä näyttelyn lähtökohtana on ollut tila. Inkeri ja Katajamäki pohdiskelevat töissään yksilön sisäisiä tiloja, ryhmien sosiaalisia tiloja sekä meitä ympäröiviä fyysisiä tiloja ja niiden muutoksia. Installaatiot ottavat kantaa tilaansa ja toisiinsa.

Veera Inkeri tuo Galleria Rajatilaan veistosinstallaation, joka sulkee katsojan ulkopuolelleen. Yksi veistos on hahmo kuten ihminenkin, mutta sitä ei voi tavoittaa samalla tavalla kuin ihmisen. Ulkopuolisuus onkin ollut hänen lähtökohtainen teemansa tätä työtä aloittaessaan. Inkeri on valmistunut kuvataiteilijaksi toukokuussa 2016 ja on työskennellyt siitä asti vapaana taiteilijana, yksin työhuoneellaan – erillään kollegoidensa yhteisöllisyydestä. Opiskeluaikoina Lahdessa viimeiset opiskelijat tiivistivät ryhmähenkeään porukan hiljalleen kutistuessa kun koulua oltiin lopettamassa. Tästä erilleen joutuminen ja pääseminen, sekä itsensä irroittaminen, jotta voisi taas löytää oman äänensä on välillä ollut myös syynä ulkopuolisuuden tunteisiin, jotka ovat lopulta kohdistuneet hänen omiin vielä syntymässä oleviin teoksiinsa.

Heidi Katajamäen teos Pimeä valo on paikkasidonnainen installaatio, joka koostuu erikokoisista kankaista, joihin Katajamäki on maalannut viivaa. Materiaaleina on käytetty hiiltä ja gessoa. Viiva, joka on Katajamäen teosten kieli on olemassaolon hetkiä, ja tunnetta. Jokainen yksittäinen kangas on oma teoksensa, joka on tehty Pimeä valo installaatioon. Yhdessä yksittäiset kankaat muodostavat uuden muodon, eräänlaisen kangasröykkiön, ja ne saavat uuden merkityksen. Pimeä valo installaatiossa Katajamäki tutkii valon vähenemisen muutoksia tiloissa. Niin fyysisissä kuin sisäisissä. Henkilökohtaisten havaintojen ja olemassaolon muutoksien myötä Katajamäki tuo sisäisen maailmansa näkyväksi. Kun valo vähenee, ihmiset samanaikaisesti pakkautuvat kerroksiin ja rypistyvät sisälle päin. Valo ja kylmyys saartavat ulkopäin ja muuttavat tiloja.

Katajamäki ja Inkeri ovat valmistuneet Lahden Taideinstituutista samalta vuosikurssilta keväällä 2016. Katajamäki ja Inkeri ovat toimineet yhteistyössä opiskelija-aikoina ja tämä näyttely on heidän toinen yhteinen tilallinen näyttelyprojektinsa.

Azar Saiyar – History Bleeds Under Your Fingernails

Alakerta | 28.1. -14.2.2017

”We say ignorance is bliss. And you want to ask – to whom”

Ennen uskottiin, että vasenkätisyys altisti lapsen rikollisuudelle, tyhmyydelle, moraalittomuudelle. Siksi vasenkätisyyttä pyrittiin kitkemään pois lapsista.
Väärää kättä käyttäviä rangaistiin. Käsien käyttöä estettiin erilaisin viritelmin.

History Bleeds Under Your Fingernails on videoteos vasemman käden koulimisen historiasta, ja ryhmään sopimattomien kehojen koulimisen kulttuurista.

Kiitos tuesta: AVEK, Taiteen edistämiskeskus/mediataide, Helsingin kaupunki, Nordic-Baltic Mobility Programme for Culture

Jan-Erik Andersson – Urkonzert

Ylä- ja alakerta | 7.-24.1.2017

Urkonzert on kokoelma teoksia, jotka ylistävät ihmiskunnan toivottomalta tuntuvaa yritystä luoda kauneutta ja tarkoitusta geometriasta ja luonnon näennäisestä kaaoksesta maailmassa, joka on täynnä epävarmuutta ja väkivaltaa. Samalla näyttely on henkilökohtainen mietiskely suhteestani omaan isääni, merikapteeniin, ja omasta roolistani esikuvana omalle pojalleni. Mitä olen saanut ja mitä annan eteenpäin?

Kolmiosainen ääniveistos Urkonzert, joka on antanut nimensä näyttelylle, on yhteistyö äänitaiteilijan ja Chicago Art Instituutin professorin Shawn Deckerin kanssa. Olemme tehneet yhteistyöprojekteja jo vuodesta 1996 lähtien, muun muassa Berliinissä, Helsingissä, Chicagossa, Wakefieldissa (UK), Malmössa, Turussa ja Brysselissä. Viimeisin teos Apple Concert on esillä parhaillaan Fin_Between näyttelyssä Arena 1 Galleriassa Los Angelesissa.

Deckerin Urkonzert:lle luomat äänet ja musiikki hyödyntävät ja herättelevät meren rytmejä sekä niitä rytmejä, joita jokapäiväinen työskentely laivojen sisällä ja ympärillä tuottaa. Äänimaailma on saanut vaikutteita postminimalistisesta musiikista, luonnon omista rytmeistä sekä Deckerin kenttä-äänityksistä. Äänet tulevat betonisista kaiuttimista, jotka on valettu maassa. Kaiuttimia ympäröivät ja kannattelevat metalliset, veistokselliset rakenteet, jotka perustuvat kultaiseen leikkaukseen, viisikulmioihin sekä okta- ja ikosa-edriin. Äänimaailma on luotu varta vasten näille kolmelle veistokselle ja muodostaa akustisen tilan niiden ympärillä. Matalimmat äänet tulevat lapionmuotoisesta penkistä, jonka päällä yleisö voi istua.

Näyttelyn muut teokset käsittelevät isän ja pojan suhdetta sekä sitä pinnan alla olevaa jännitettä, joka on olemassa sukupolvien välissä. Isoissa digitaalisissa kollaaseissa olen käyttänyt sota-aiheisia lapsuuden piirustuksiani. Teoksessa Meritaistelu aalloilla 103 – 309 Hz, olen antanut niiden taistella isäni rahtilaivoja vastaan. Isäni oli koko elämänsä ajan töissä merillä ja eteni matruusista kapteeniksi. Toisessa kollaasisarjassa lapsena piirtämäni joukot kohtaavat poikani Adrianin sotajoukot, jotka hän piirsi ollessaan 5–7-vuotias.

Jan-Erik Andersson

 

Jan-Erik Andersson (s.1954) on taiteilija, joka käyttää laajaa ilmaisumuotojen kirjoa; arkkitehtuurista ja mediataiteesta performanssiin ja ympäristötaiteeseen. 1990-luvun puolivälistä lähtien hän on käyttänyt digitaalista teknologiaa ilmaisemaan ja antamaan muotoja ajatuksilleen. Andersson on esittäytynyt kansainvälisesti mm. Tate Gallery Liverpoolin ja Henry Moore Instituutin järjestämissä näyttelyissä sekä Venetsian biennaalissa 2013.

Andersson on myös tehnyt useita ympäristötaideteoksia, mm. Tampereen keskustatunnelin ilmastointipiippujen taideteoksen Tuli ja Sade. Viime vuonna valmistui Lahden Alatorin taiteellinen suunnittelu Toinen herääminen. Andersson voitti kilpailun Mikkelin uuden asuntomessualueen taideteoksesta. Gordilainen solmu valmistuu kesällä 2017.

Hänen tunnetuin teoksensa on kokonaistaideteos Life on a Leaf -talo Turussa (yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa). Talo on esitelty mm. George H. Marcuksen kirjassa Total
Design – Architecture and Interiors of Iconic Modern Houses yhdessä Wrightin, Macintoshin, Saarisen, Aallon, Mies van der Rohen, Utzonin ja Libeskindin talojen kanssa.

Osana Kuvataiteen tohtorintutkintoa Kuvataideakatemiaan julkaisemansa kirja Life on a Leaf -talosta on ilmestynyt myös englanniksi hollantilaisen MER Paperkunsthallen julkaisemana. Näitä molempia kirjoja sekä muita Anderssonin taiteen ja arkkitehtuurin suhteesta kirjoittamia teoksia voi ostaa näyttelystä.(www.anderssonart.com)

Shawn Decker (s. 1957) on säveltäjä, taiteilija ja opettaja, joka tekee ääni- ja sähköisen median installaatioita sekä säveltää musiikkia live-tapahtumille, filmeille ja videoille. Hänen teoksensa sijoittuvat säveltaiteen, visuaalisten taiteiden ja performanssin välimaastoon ja käyttävät sekä traditionaalisia että elektronisia medioita tutkimaan, simuloimaan ja ylistämään luonnollisia (ja luonnottomia) maailmoja. Deckerin luomat äänimaisemat ovat esitetty mm. Chicago Cultural Centerissa, Art Basel Miami, Biennial of Electronic Art in Perth Australia, the Klangstrum in Austria, the Victoria Albert Museum London ja Museum of Art and Design in NYC.
(www.shawndecker.com)

Jan-Erik Andersson
040 5013960
jan-erik.andersson@anderssonart.com

Rajataiteen jouluikkuna -screening

Ikkuna | 21.12.2016 – 3.1.2017

Joulunajan Rajataide esittää jäsenistönsä videoteoksia jatkuvana esityksenä galleria Rajatilan näyteikkunassa. Screeningissä on esillä kahdeksan teosta seitsemältä eri jäseneltä.

Taiteilijat ja teokset esitysjärjestyksessä ovat:

Anne Järvi
01:00
2014
piirrosanimaatio, 16:9
01:05 min

Anne Järvi
Köysi
2016
piirrosanimaatio, 16:9
00:35 min

Sofi Häkkinen
Kerrostalo_0.2
2016
Stop motion -animaatio
05:00 min

Elsa Trzaska
Herutus
2010
SD-video, väri, 3:4, stereo
02:44 min

Karoliina Huuskonen
Ei voi erehtyä
2014 (versio I)
yksikanavainen videoteos, äänetön
01:16 min (screening-versio)

Hinni Huttunen
Cry Baby
2016
04:06 min

Jukka Silokunnas
400 ml of Red
videoperformanssi
02:58 min

Leena Lehti
Etäisyydestä /Distance
2016
mustavalkoinen, ei ääntä, 16:9
03:00 min

Emmi Kallio – Juhlien jälkeen tulee aina aamu

Yläkerta | 3.-20.12.2016

Juhlat päättyvät aina liian aikaisin. Aurinko nousee ja illan viimeiset tunnit ovatkin yhtäkkiä aamun ensimmäiset. Ajan kulumisen vääjäämättömyys on toisaalta turvallista, toisaalta armotonta. Arjessa on jatkuva kaipaus juhlavalojen ja paljettien loisteeseen, mutta niiden kimallus häviää aina lopulta päivänvalolle.

Maalauksissa juhlat syntyvät ilottelusta materiaalilla, tekemisen nautinnosta ja räiskyvistä väreistä. Taustalla on kuitenkin haikea pohjavire ja tahtomatta tiedostettu ajatus kaiken päättymisestä. Samppanja virtaa, mutta jättää lopulta jälkeensä vain tahmean vanan, johon arjen pöly sitkeästi takertuu.

Emmi Kallio on Tampereella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hänen teoksiaan on ollut aikaisemmin esillä muun muassa Taidekeskus Mältinrannassa sekä Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalolla.

emmijkallio(a)gmail.com
www.emmikallio.com

Näyttelyä tukee: Taiteen edistämiskeskus, Pirkanmaan taidetoimikunta

Milla Toukkari – Kuvatekstejä / Captions

Alakerta | 3.-20.12.2016

Lyhyt näyttelykuvaus

Kuvatekstejä / Captions –näyttely tutkii kuvan ja tekstin välistä käsitteellistä rajaa, motiivinaan kyseenalaistaa sen mielekkyys. Kuvan ja tekstin kategorioiden kautta installaatio käsittelee myös taiteilijan työskentelyssään kohtaamia käännösprosesseja ja niiden hallitsemattomuutta. Se piirtää kuvat esiin tekstin kautta.

Englanninkielen caption juontuu latinan capito-sanasta, joka tarkoittaa muun muassa pitämistä, tarttumista, kaappaamista. Kuvateksti pyrkii siis vangitsemaan jotain, johon itse kuva on tarttunut. Se vihjaa, että sekä kuva että sen teksti ovat rinnakkaisia. Ne viittaavat samaan lähteeseen. Ne kutsuvat jotain samaa poissaolevaa, samalla nimelläkin, mutta eri kielillä. Kuvatekstejä kutsuu esiin myös jotain: se tallentaa pyrkimystä rakentaa ihanteellisia kuvia – sopivan järisyttäviä, hiipivän poliittisia, merkityksellisellä tavalla esteettisiä.

Milla Toukkari on taidegraafikko, joka työskentelee kuvan rakennetun luonteen ja sen paljastamisen parissa. Hän on erityisen kiinnostunut siitä, miten kuvat tuottavat ja ohjaavat ajattelua, ja miten erilaisia kuvallisia esitystapoja tutkimalla ja muuntelemalla tähän ajatteluun voi myös vaikuttaa. Toukkari luonnehtii työtään ja teoksiaan laajennetuiksi kollaaseiksi, joiden kautta hän pyrkii tavoittamaan kuvallisen ajattelun reunaehtoja.

www.millatoukkari.com