Mari Mäkiö — Kagekiyodo

Ylä- ja ala­ker­ta | 2.11. -19.12.2017

Kagekiyodo on kah­des­ta ääni-ins­tal­laa­tios­ta koos­tu­va tilal­li­nen koko­nai­suus. Teos tuo Galleria Rajatilaan kuul­ta­vak­si ja kos­ke­tet­ta­vak­si vih­jei­tä tilas­ta, joka sijait­see Akiyoshidain luon­non­puis­tos­sa Japanissa. Näyttely on tes­ti sii­tä, kuin­ka tilal­li­nen koke­mus tuhan­sien kilo­met­rien pääs­sä ole­vas­ta pimeäs­tä luo­las­ta on siir­ret­tä­vis­sä gal­le­ria­ti­laan, ja miten tämä tila hah­mot­tuu kuu­lo- ja tun­toais­tin väli­tyk­sel­lä.

Akiyoshidai oli 300 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten osa koral­li­riut­taa ja alu­een kars­ti­ki­vi­muo­dos­tel­mat ovat seu­raus­ta sade­ve­den ajan kulues­sa liot­ta­mas­ta kalk­ki­ki­ves­tä. Akiyoshidain alu­eel­la on yli 400 poh­ja­ve­den muo­vaa­maa kalk­ki­ki­vi­luo­laa, jois­ta yksi suu­rim­mis­ta on nimel­tään Kagekiyodo. Luolissa on täy­sin pime­ää ja tilaa pys­tyy havait­se­maan vain kuu­lo- ja tun­toais­tin perus­teel­la.

Näyttely koos­tuu teok­sis­ta Tuntu(ma) ja Pimeän ääni. Galleria Rajatilan ala­ker­ras­sa on esil­lä ääni­teos Pimeän ääni, joka on binau­raa­li­sil­la mik­ro­fo­neil­la ääni­tet­ty mat­ka luo­lan läpi. Ääniteos on toteu­tet­tu yhdes­sä Akiyoshidain alu­eel­la asu­vien ihmis­ten kans­sa. Pimeässä luo­las­sa oles­ke­lun seu­rauk­se­na syn­tyi pimey­den koke­mus­ta kuvaa­vis­ta ono­ma­to­poeet­ti­sis­ta sanois­ta ja ään­teis­tä ääni­mai­se­ma, jos­sa luo­lan omat äänet yhdis­ty­vät impro­vi­soi­tuun ihmi­sään­ten kuo­roon. Japanin kie­les­sä ylei­set ono­ma­to­poeet­ti­set sanat ovat ään­tä muis­tut­ta­via tai jäl­jit­te­le­viä sano­ja tai ään­tei­tä ja nii­tä käy­te­tään myös kuvaa­maan ei-äänel­li­siä käsit­tei­tä, kuten pimeyt­tä.

Gallerian ylä­ker­ras­sa esil­lä ole­va teos Tuntu(ma) on kera­miik­kaa ja ään­tä yhdis­tä­vä inte­rak­tii­vi­nen ääniteos/soitin. Teoksen kera­miik­kao­sat ovat kopioi­ta luo­lan veden kulut­ta­mis­ta sei­nä­pin­nois­ta. Niitä kos­ket­te­le­mal­la näyt­te­ly­kä­vi­jä pys­tyy soit­ta­maan teos­ta. Japanilainen ääni­tai­tei­li­ja Miyuki Inoue on tuot­ta­nut jokai­seen pin­tas­ruk­tuu­riin oman veden ään­tä kuvaa­van ono­ma­to­poeet­ti­sen ään­teen. Näyttelykävijän soit­ta­mis­ta ään­teis­tä ja tilas­sa kuul­ta­vis­ta luo­las­sa teh­dyis­tä kent­tä-ääni­tyk­sis­tä muo­dos­tuu ala­ti muut­tu­va veden ääniä kuvaa­va ääni­mai­se­ma.

Teokset on tuo­tet­tu tai­tei­li­ja­re­si­dens­sis­sä Akiyoshidai International Art Villagessa Japanissa. AIAV on tuke­nut teos­ten tuo­tan­toa. Tuntu(ma)-teok­sen tuo­tan­toa on tuke­nut myös Avek / tuo­tan­to­neu­vo­ja Tuuli Penttinen-Lampisuo. Näyttely on saa­nut tukea Taiteen kes­kus­toi­mi­kun­nal­ta.

Tuntu(ma)-teok­sen äänet on teh­nyt ääni­tai­tei­li­ja Miyuki Inoue, ääni­suun­nit­te­lus­ta vas­taa Saku Kämäräinen ja teok­sen tek­ni­ses­tä toteu­tuk­ses­ta Ikahu Media Art / Marko Tandefelt ja Pasi Rauhala.

Mari Mäkiö on Tampereella syn­ty­nyt ja Helsingissä asu­va tai­tei­li­ja, joka työs­ken­te­lee täl­lä het­kel­lä lähin­nä äänen ja ins­tal­laa­tion paris­sa. Mäkiö on val­mis­tu­nut 2015 Taiteen mais­te­rik­si Aalto-yli­opis­tos­ta Valokuvataiteen kou­lu­tus­oh­jel­mas­ta. Mäkiön tai­teel­li­seen pro­ses­siin kuu­luu olen­nai­se­na osa­na työs­ken­te­ly eri­lai­sis­sa työ­ryh­mis­sä ja yhtei­söis­sä. Mäkiö on kiin­nos­tu­nut eri­lai­sis­ta kään­nök­sis­tä visu­aa­li­sen maa­il­man, kie­len ja äänen välil­lä sekä sii­tä, mil­lais­ta tie­toa maa­il­mas­ta eri ais­tit meil­le välit­tä­vät.