Hanna Oinonen — Obsessions

15/10–1/11/2016

Tila, jos­sa lii­kum­me, ei ole­kaan vain kol­mi- vaan neliu­lot­tei­nen: koor­di­naa­tis­toon kuu­luu myös aika-akse­li. —
— Kun talo­ja raken­ne­taan tai pure­taan, met­siä kaa­de­taan, kal­lioi­ta lei­ka­taan, eivät muu­tok­set kos­ke vain ulkois­ta ympä­ris­töä vaan myös nii­den ihmis­ten minuut­ta ja iden­ti­teet­tiä, joil­le pai­kat ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä.
Jukka Laajarinne. Tiloissa. WSOY 2016.

Täydellinen vap­pu­pik­nik­nur­mik­ko kotim­me lähel­lä on muut­tu­nut raken­nus­työ­maak­si, leik­ki­puis­ton pai­kal­la on siis­ti ruo­ho­mat­to, eikä mikään pal­jas­ta mitä sen tilal­la aikai­sem­min oli.
Tutut pai­kat ovat minul­le museoi­ta. Kulkeminen niis­sä on kuin kul­ki­si jon­kun kau­an sit­ten kuva­tun elo­ku­van kulis­seis­sa. Ja kun räpäyt­tää sil­mi­ään, vuo­den­ai­ka on jo vaih­tu­nut.

Taiteilijan on seu­rat­ta­va pak­ko­miel­tei­tään. Näyttelyn teok­sis­sa jat­kan ajan­ku­lun, het­kel­li­syy­den, muis­tin ja mer­ki­tyk­sel­lis­ten paik­ko­jen paris­sa.
Teosten syn­nyn taus­tal­la ovat vai­kut­ta­neet myös avut­to­muu­den tun­ne hul­luk­si tul­leen maa­il­man tapah­tu­mien edes­sä, lap­sen ensim­mäi­nen itse poi­mi­ma kie­lo­kimp­pu, spray-maa­li sekä ukrai­na­lai­sel­le pel­lol­le pudon­nut mat­kus­ta­ja­ko­ne.

Kiitokset: Taike
Mako & I & i

Hanna Oinonen (s. 1971 Torniossa, koti­paik­ka Tampere) on val­mis­tu­nut Kankaanpään tai­de­kou­lus­ta 2000, ja opis­kel­lut lisäk­si mm. Lahden tai­deins­ti­tuu­tis­sa ja Varsovan kuva­tai­dea­ka­te­mias­sa. Hän on osal­lis­tu­nut yhteis­näyt­te­lyi­hin ja pitä­nyt aktii­vi­ses­ti yksi­tyis­näyt­te­lyi­tä vuo­des­ta 2000 läh­tien. Oinosen teok­sia on mm. Helsingin tai­de­museon, Suomen val­tion, Aineen tai­de­museon sekä Hämeenlinnan tai­de­museon Vexi Salmi -kokoel­mas­sa. Oinonen on Suomen Taidegraafikoiden sekä Tampereen ja Helsingin tai­tei­li­ja­seu­ro­jen jäsen.