Simo Siitonen & Jaakko Linnovaara – Mä en voi sulle mitään

YLÄKERTA | 17.2.-6.3.2018


Mä en voi sulle mitään on Siitosen ja Linnovaaran vuoropuhelua muistojen ja kokemusten merkityksestä minän rakentumiselle: Miksi muistamme toiset menneisyyden tapahtumat selvemmin ja voimakkaammin kuin toiset? Voimmeko todella tarkastella muiston ja tapahtuneen välistä suhdetta? Kumpi on merkityksellisempää − se mitä tapahtui vai se kuinka tapahtuneen muistamme? Voiko muistoja jakaa? Ovatko henkilökohtaiset kokemuksemme muiden saavutettavissa?

Näyttely koostuu yhteensä yhdestätoista kuvan ja tekstin muodostamasta teosparista. Näyttelytöiden raaka-aineena on ollut taiteilijoiden vapaa ja suodattamaton keskustelu, jonka pohjalta valikoitui kummankin menneisyydestä joukko avainmuistoja, merkityksellisiä kohtaamisia. Dialogia täydensivät vierailut näiden avainmuistojen konkreettisille tapahtumapaikoille. Sekä kirjoitus- että maalausprosessissa yhdistyivät vuoropuhelun tuoma esitieto, tekemisen suunnitelmallisuus ja hetken ekspressiivisyys. Näyttelytöissä eli tekstin ja kuvan teospareissa estetisoituvat näin tunne ja yhdessä rakennettu tulkinta tekijöiden henkilökohtaisista muistoista.

METARIA – Wunderkammer

ALAKERTA | 17.2.-6.3.2018

—Kronikka—
<solstice-protocol>
<Kielo>
#tornit; rakentajat-entiset / #tornit; korkeus [<50] / #entiset; katsella [∞]
#nykyiset; tervehdys [rukous]
#yhteys [entiset]
</Kielo>
</solstice-protocol>

Wunder- tai kunstkammerit eli kuriositeettikabinetit olivat renessanssiajalla syntyneitä ensyklopedisia esinekokoelmia, joita pidetään nykyisenkaltaisten museoiden esiasteina. Ne sisälsivät luonnosta löytyneitä erikoisuuksia, taide-esineitä ja insinööritaidon näytteitä.
Wunderkammereihin rakennettujen symbolisten esinekoosteiden avulla pyrittiin hahmottamaan ympäröivää maailmaa paremmin ja saavuttamaan kokonaisvaltaista ymmärrystä todellisuuden luonteesta. Niissä olevat esineet, niiden esillepano ja suhteet toisiinsa muodostivat pienoismallin maailmasta, sellaisena kuin se niihin valittuja esineitä yhdistelemällä oli mahdollista nähdä.
Alkuperäiset wunderkammerit syntyivät aikana, jolloin kirkon ja kuninkaiden ylivalta todellisuuden määrittelemisessä alkoi murtua. Tieteellinen kehitys avasi uusia näkökulmia todellisuuteen ja muokkasi maailmakuvamme uusiksi. Tietämättömyyden hälventyessä myös jumalat, henget, enkelit ja demonit väistyivät kauemmaksi todellisuuden marginaaleihin.

Historian aaltoliike on kuitenkin tuonut yliluonnolliset voimat taas osaksi arkeamme. Elämme keskellä taikuuden ja ihmeiden aikaa. Kannamme mukanamme voimallisia taikakaluja, joiden avulla ylitämme ajan ja paikan rajat. Saamme niitä käyttäen yhteyden toisiin tietoisuuksiin ja todellisuuksiin. Ne piirtävät meille kuvan maailmasta ja ohjaavat meitä, mutta niiden toiminnasta meillä on vain hämärä käsitys. Mistä tiedämme, että ihmiset joihin olemme yhteydessä jakavat saman todellisuuden kanssamme? Tai että he olisivat eläviä, tai edes ihmisiä? Wunderkammer-tilateos on viesti maailmasta, joka tulee meidän jälkeemme. Se on tekno-okkultistinen rituaalitila, jossa mystinen yhteys menneen, nykyhetken ja tulevan kesken on mahdollista avata.

Wunderkammerin teki työryhmä METARIA, johon tällä kertaa kuuluivat Jyrki Pylväs, Yuko Takeda, Tanja Bastamow, Aki Ala-Kokko ja Petteri Mäkinen. Teos hyödyntää lisättyä todellisuutta ja sen kokemiseksi tarvitset Android- tai iOS -älypuhelimen sekä siihen ladatun ilmaisen Arilyn-ohjelman. Wunderkammerin aikaisempi versio nähtiin Orimattilassa Villa Roosan kesänäyttelyssä 2017.

METARIA kiittää seuraavia: Orimattilan teatteriystävät ry., Pietu Pietiäinen, Jukka Pylväs, Eerika Malkki & Jari Granholm / Villa Roosa, Robust North Oy